Maatalous

Moni villisikatarhaaja luopuu eläimistä sikojen ulkonapitokiellon takia

Maatalous 03.01.2018

Sikojen ulkonapito voi jatkua, kunhan jo olemassa olevaan aitaukseen lisätään sähköä, tehdään tupla-aita tai joku muu riittävän järeä rakenne.


Liperiläinen Juho Reinikainen uskoo villisiankasvatuksen tulevaisuuteen, vaikka uudet aitaamiseen liittyvät velvoitteet teettävätkin paljon töitä ja ovat kalliita.
Liperiläinen Juho Reinikainen uskoo villisiankasvatuksen tulevaisuuteen, vaikka uudet aitaamiseen liittyvät velvoitteet teettävätkin paljon töitä ja ovat kalliita.
Korpikarjun Riistatilalla on jo sähköaita aitauksen sisäpuolella.
Korpikarjun Riistatilalla on jo sähköaita aitauksen sisäpuolella.

Luonnonvaraiset villisiat halutaan pitää kaukana tarhassa pidettävistä sioista. Sikojen ulkonapitokielto on määrätty varotoimenpiteenä sikojen suojaamiseksi afrikkalaiselta sikarutolta.

Sikojen ulkonapitokielto alkaa kesäkuun ensimmäisenä päivänä.

”Villisiankasvattajat ovat valinneet joko sähkön tai villisiankasvatuksen lopettamisen”, kertoo Suomen villisiankasvattajien yhdistys ry:n puheenjohtaja Kaisa Kinnari.

Villisiankasvatus on lähes kaikille kasvattajille sivuelinkeino, joten siitä luopuminen on tuntunut monista helpoimmalta ratkaisulta.

Liperiläisen Korpikarjun Riista­tilan yrittäjä Juho Reinikainen kertoo, että hän haki aitaamis­avustusta kesällä.

”Olin silloin ainut Pohjois-Karjalassa avustusta hakenut villisiankasvattaja. Myös minä olen kuullut kasvattajista, jotka lopettavat toiminnan asetuksen vaatimusten takia.”

Reinikainen on myös valinnut sähköaidan lisäämisen jo olemassa olevaan aitaukseen. Noin kahden hehtaarin laajuisen aitauksen varmistaminen sähköllä on noin 10 000 euron suuruinen investointi. Aitauksessa on jo sisäpuolella sähköaita, joka ei kuitenkaan täytä asetuksen vaatimuksia.

”Aitaamisavustus kattaa investoinnista alle puolet.”

Reinikaisen villisiankasvatus alkoi vuonna 2014.

Hänelle se on sivuelinkeino, mutta tulevaisuuden suunnitelmissa siintelee laajennus ja eläinmäärän kasvatus nykyisestä noin 50 villisiasta.

Sekä Kinnari että Reinikainen harmittelevat, että asetus valmisteltiin niin kiireessä. Aikaa reagoida ja toimia on ollut vähän.

”Mutta on toki todettava, että ne villisiankasvattajat, jotka aitaamisavusta aikovat hakea, ovat sitä jo varmasti hakeneet”, Kinnari arvioi.

Kinnarin ja hänen miehensä tilalla sähköaitatarpeet on jo hankittu, pystyttäminen jää kevääseen.

”Ei meillä ollut mitään mahdollisuuksia ryhtyä aidan pystytykseen joulukinkkusesongin aikana.”

Myös Reinikainen rakentaa aitansa keväällä.

Sekä Reinikainen että Kinnari toivovat, että asetuksen täytäntöönpanoa myös valvotaan.

”Ei ole reilua, jos itse on laittanut paikat kuntoon asetuksen mukaisesti ja toiset jatkaisivat toimintaansa vanhoilla ehdoilla”, pohtii Reinikainen.

Elykeskuksen virkailija kävi jo kesällä tutustumassa Liperissä Korpikarjun Riistatilalla avustushakemuksen jättämisen jälkeen ja toteamassa, että toimintaa on.

”Yksi tapa valvoa voisi olla eläinlääkärin tekemä tarkastus samassa yhteydessä, kun eläinlääkäri tulee tarkastamaan lopetettavia villisikoja”, sanoo Reinikainen.

Lue lisää:

Afrikkalainen sikarutto jatkaa leviämistään

Evira kampanjoi satamissa: Älä tuo villisianlihaa Suomeen!

Puola suojaa rajojaan 700 kilometriä pitkällä aidalla – afrikkalainen sikarutto halutaan pitää poissa

Aiheeseen liittyvät artikkelit