"Nyt vain odotetaan mitä vakuutusyhtiö sanoo", sortuneen pihaton omistava Sanna Kauppinen saa voimaa kannustusviesteistä

Kylmäpihatolla oli kokoa noin 700 neliötä. Sinne mahtui kuuteen karsinaan yhteensä noin 60 sonnia. Kuva: Sanna Kauppinen

Yrittäjä havaitsi sortuman vähän yli kuudelta perjantaina. Eläinten pelastaminen raunioista vei pitkälle lauantain puolelle. Kuva: Sanna Kauppinen

Isoimmilla sonneilla oli avoikkuna ympäröivään luontoon pihaton katon ja yhden seinän sorruttua. Sonnit kuitenkin odottelivat kiltisti apua. Kuva: Sanna Kauppinen

Sonkajärveläinen naudanlihantuottaja Sanna Kauppinen on toipunut pahimmasta järkytyksestä, jonka aiheutti kylmäpihaton sortuminen perjantaina.

"Nyt vain odotetaan, mitä vakuutusyhtiö sanoo. Pihatto on maassa. Mutta ei auta kuin mennä eteenpäin", viljelijä toteaa.

51 sonnia saivat "sijaiskodin" 25 kilometrin päästä Sukevan kylästä, joka on myös Sonkajärveä. Tilan navetta oli ehtinyt olla tyhjillään vain viikon, kun sieltä olivat lähteneet viimeiset hiehot.

"Väistämättä tulee vähän stoppi tuotantoon. Kasvatan loppuun nämä eläimet, mitä nyt on. Uusia en ota toistaiseksi tilalle", Kauppinen valottaa.

Hän toteaa toisen tilan navetan olevan hyvä, ja hankalasta välitilanteesta selvitään.

"Kun saadaan teurasikäiset pian lähtemään, niin saadaan vähän lisää tilaa niille, jotka vielä jäävät kasvatukseen."

Kauppinen kiittää navettansa luovuttanutta viljelijää avusta. Tämä hoitaa aamuruokinnan ja Kauppinen keskittyy eläinten hoitotöihin päiväsaikaan. Näin ei tule moninkertaista ajelua edestakaisin.

Viljelijän olotila on nyt huojentunut. Perjantai-iltana tuli käytyä koko tunneskaala järkytyksestä ja kauhusta epäuskoon, kun kaikki eläimet olivatkin hengissä.

Taskulampun valossa näkyi, kuinka osa syödä mutusti raunioiden seasta rehua sen, mikä oli saatavissa. Lähinnä teurasikää olevien sonnien vierestä oli kokonainen seinä sortunut.

"Eivät ne kiivenneet sieltä pois, vaikka olisivat päässeet. Katselivat vaan, että "hei, meillähän on avoikkuna!´" karjatilallinen vertaa näin jälkikäteen lähes huvittuneena.

"Olihan se ihan uskomatonta, että ne kävelivät sieltä jokainen omin jaloin kuljetusautoon."

Yksi muutoinkin teurasikäisistä sonneista päätettiin lopettaa seuraavana päivänä. Se sai niin pahan avohaavan jalkaan, että haava alkoi heti mätiä.

Kaksi on Kauppisen mukaan pienempien haavojen vuoksi lääkekuurilla. "Toinen on vähän apaattisen oloinen. Mutta jospa sekin toipuisi."

Nuori yrittäjä on saanut paljon kannustusviestejä niin naapureilta kuin tuntemattomilta. Niitä sateli varsinkin Sannan laitettua uudenvuodenaattona julkisen Facebook-päivityksen tapahtuneesta.

"On ollut uskomatonta, miten tuntemattomatkin tsemppaa. Jo silloin yöllä tuli paljon apuja viestien muodossa, kun kyselin (Facebookin) Maajussit-ryhmästä, miten toimia."

"Se on ollut minulle nyt tosi mahtava yhteisö. Ei ole tarvinnut yksin jäädä."

Sanna Kauppisen vanhemmat rakensivat Hietaniemen tilalle kylmäpihaton vuonna 1992. Se oli vajaa 700-neliöinen. Kuuteen karsinaan mahtui enintään 60 nautaa.

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja kävi arvioimassa sortuneen rakennuksen tiistaina. Pelastuslaitoksen väki puolestaan tutki paikan heti eläinten siirron jälkeen.

Lumitaakka oli perjantaina ja lauantaina Ylä-Savossa painavimmillaan, ja alueella oli paljon sähkökatkoja puiden kaaduttua linjojen päälle. Kauppinen ei kuitenkaan lähde spekuloimaan katon pettämisen syitä.

Rakennuksessa ei ollut sortuman aikaan eläinten lisäksi irtaimistoa kuten koneita tai varastoituja rehumääriä. Vain muutama kivennäisrehusäkki jäi raunioihin.

Sanna Kauppinen lunasti tilan sukupolvenvaihdoksessa 3,5 vuotta sitten. Isä on edelleen tärkeänä apuna töissä.

80 peltohehtaarilla tuotetaan nurmea ja ohraa eläinten rehuiksi. Naudanlihantuotanto on pääsuunta. Lisäksi nuori yrittäjä on viime kesästä asti pitänyt ylämaankarjaa.

"Se on nyt aluksi sivubisnes ja aikomus on ollut katsoa, mitä siitä tulee. Ei ollut tarkoitus niihin ainakaan kertarysäyksellä vaihtaa."

Toinen Kauppiselle tärkeä sivubisneksen alku ovat hevoset. Viljelijä on erikoistunut lännenratsastukseen ja karjan käsittelyyn hevosilla. Tilalle valmistui viime kesänä ratsastuskenttä ja tilalla järjestettiin ensimmäinen karjakurssi.

Vakuutusyhtiön lausunto on kuitenkin ratkaiseva. "Jos se menee pahimman kautta, sitten onkin miettiminen, mitä jatkossa teen päätuotannoksi."

"Mutta ei auta liikaa murehtia. On vain mentävä eteenpäin."

Sanna Kauppisen Facebook-viestin kertomaa: "Ei sitä ihan heti odota löytävänsä moista näkyä"