Maatalous

Syken tutkija haluaa siirtää maataloustuotannon kasvihuoneisiin – "Ravinteiden kierrätys ei ratkaise vesistöjen ongelmia"

Maatalous 05.01.2018

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila kaipaa isoa muutosta nykyisiin viljelykäytäntöihin.


Kalle Särkkä
Ilmastonmuutos lisää sateita, mikä edesauttaa ravinteiden valumista vesistöihin.

Märkä ja lämmin syyskausi on johtanut suuriin ravinnevalumiin perinteisistä suojaustoimista huolimatta.

Peltojen ravinnevalumia on pitkään yritetty hillitä lähinnä suojakaistojen avulla. Syystalvi on osoittanut perinteiset keinot riittämättömiksi. Lämmin ja erittäin sateinen sää on johtanut suuriin valumiin etenkin Etelä-Suomen lumettomilta peltoaloilta. Kelit ovat vastanneet hyvin ilmastomuutosennusteita ja moni uskoo vastaavia talvia nähtävän myös tulevaisuudessa.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttilan mukaan ravinnevalumien ehkäisyyn sijoitetun rahan ja työn hyöty on jäänyt vähäiseksi. Knuuttila on ollut mukana rehevöittymistutkimuksissa jo 1980 -loppupuolelta lähtien. Monilla hänen tutkimillaan alueilla tilanne ei ole parantunut lainkaan, jossain tapauksissa päästöt ovat jopa kasvaneet.

Viime vuosina toiveita on herättänyt kevennetty muokkaus eli kasvipeitteen säilyttäminen pelloilla. Tämäkään ei ole Knuuttilan mukaan vastannut odotuksia.

"Kevennetty muokkaus on vähentänyt eroosiota mutta joissain tapauksissa jopa lisännyt liukoisen fosforin päästöjä, jotka ovat rehevöitymisen näkökulmasta erityisen haitallisia."

Hän ei usko ongelman ratkeavan ravinteiden kierrätyksellä. "Ravinteet kiertoon, vesistöt kuntoon" -sloganit ovat Knuuttilan mielestä täyttä puppua.

"Ravinteiden kierrätys voi olla järkevää kansantalouden näkökulmasta, mutta vesistöjen ongelmia tällä ei ratkaista. Ravinteiden alkuperä on vesistöille yhdentekevää jos annostelu, pinta-alat ja viljelykäytännöt pysyvät entisellään."

Ratkaisuna hän näkee viljelykäytäntöjen radikaalin päivityksen. Perinteisestä avomaaviljelystä pitäisi hänen mielestä siirtyä kasvihuonetyyppiseen tuotantoon, missä viljely tapahtuu tilatehokkaasti useammassa kerroksessa. Veden ja ravinteiden käyttö on älykkään automaation ohjaamaa täsmäannostelua, valon määrän ja laadun varmistavat tarpeen vaatiessa ledit. Knuuttila uskoo mallin olevan taloudellisestikin kestävä myös ison mittakaavan tuotannossa.

"Kaikkien resurssien käyttö on tässä mallissa nimenomaan tehokkaampaa kuin perinteisessä peltoviljelyssä."

Knuuttila uskoo maataloustuotannon kehittyvän maailmalla tämäntapaiseen suuntaan väestönkasvun ja ilmastomuutoksen takia. Osaaminen ei kuitenkaan synny hetkessä minkä takia muutokseen pitäisi varautua ensin tutkimuksessa. Suomessa tämä on Knuuttilan mukaan liian sitoutunutta perinteiseen viljelymallin.

"Yksi syy tähän on se, että Suomessa on tilaa ja vettä."

Kehitystyössä kannattaisi kuitenkin katsoa myös kauemmas.

"Uudelle viljelyosaamiselle tulee olemaan valtava tilaus maailman megapoliksissa, joissa tullaan tuottamaan myös paljon ruokaa."

Mielenkiintoisia hankkeita on silti nähty meilläkin. Esimerkkinä näistä Knuuttila mainitsee projektin, missä selvitetään perunan kasvattamista ilmassa olevassa juuristossa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit