Maatalous

Miksi kotimaisen lihan hinta mataa, vaikka tuotanto ei kata kulutusta? MTK:n Rantala vastaa

Maatalous 09.01.2018

Kotieläinasiamies Jukka Rantala toivoisi Hyvää Suomesta -merkille vielä nykyistäkin vahvempaa asemaa.


Kari Salonen
Kotimaisen siipikarjanlihan tuotanto ei ole enää pariin vuoteen kattanut kotimaan kulutusta.

MT kertoi tänään, että kotimaisen sian- ja siipikarjanlihan tuotanto ei kata kulutusta.

Eikö tällaisessa markkinatilanteessa lihan hinnan pitäisi nousta, MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantala?

"Näinhän tietysti pitäisi olla, mutta tässä näkyy, että olemme osa Euroopan markkinaa. Vaikka meillä on alituotantoa, hinnat ovat eurooppalaista tasoa."

Rantalan mukaan suomalaisen lihakaupan pysyvä ongelma on, että korkeasta laadusta ei haluta maksaa sen arvon mukaista hintaa.

Rantala korostaa, että kaikki tuontilihaan verrattuna laatua nostava lisäarvo tehdään maatiloilla.

"Vähäinen antibioottien käyttö, alhainen sairastavuus, ympäristöasiat… Kaikki se arvo mikä kotimaisessa lihassa on, tehdään maatiloilla."

Kotimaisen hinnan jäykkyydestä on syytetty joskus pitkiä sopimuskausia. Rantala ei kuitenkaan syyttäisi sopimuksia.

"Oli sopimusjärjestelmä mikä tahansa, väitän, että kauppa on niin voimakas, että se voi sanella millä hinnalla haluaa ostaa."

Pitkät sopimuskaudet ovat tuottajille myös eduksi, sillä ne tuovat vakautta ja ennakoitavuutta.

Kotimaisuuden esillepanoon kaupassa Rantala on melko tyytyväinen. Kotimaisen ruuan arvostus on noussut hänen mukaansa huimasti verrattuna esimerkiksi viiden vuoden takaiseen tilanteeseen.

Kotimaisuudesta kertova, sinivalkoinen Hyvää Suomesta -merkki on hyvä ja tunnettu.

"Mutta sen asema pitäisi saada vieläkin vahvemmaksi."

Suomalaisen sianlihan hinta on tällä hetkellä Euroopan korkeimpia. Rantalan mukaan se johtuu kuitenkin hintatason äkillisestä laskusta Euroopassa eikä siitä, että hinta Suomessa olisi noussut erityisen korkealle.

Sianlihan hintataso Euroopassa on romahtanut, sillä vienti Kiinaan on sakannut. EU on merkittävin sianlihan viejä Kiinaan. Sinne on viety jopa yli 15 prosenttia tuotannosta.

Kiinasta johtuva ylitarjonta ei kuitenkaan toistu vastaavalla tavalla Suomessa, koska Kiinan-vienti on täältä vielä vähäistä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit