Maatalous

Ruotsi tarjoaa eläinsuojeluoppiaan Suomelle: "Hyvinvointi tuo lisätuloja"

Maatalous 12.01.2018

Eläinsuojelulaki uudistuu myös Ruotsissa. Vanha laki on ennestäänkin EU-maiden tiukimpia.


Janne Riikonen
Ruotsissa ei käytetä porsitushäkkejä. Edistäessään vientiä Kiinaan maa käyttää hyvinvointia myyntiargumenttina.

Suomi ei ole EU:n ainoa maa, joka uudistaa eläinsuojelulakiaan.

Ruotsissa hallitus on saanut valmiiksi ensimmäisen ehdotuksen uudesta laista. Uuden lain on määrä astua voimaan 2019, mutta sen tarkka sisältö ei ole vielä tiedossa.

Tuotantoeläinpuolelle merkittäviä tiukennuksia ei välttämättä ole tiedossa. Vanhaa, vuoden 1988 lakia on täydennetty useaan otteeseen.

Suomen ja Ruotsin eläinsuojelulaissa on paljon yhteistä. (MT 8.1.) Kummassakin korostetaan eläimen luonnollisia käyttäytymistarpeita.

Ruotsissa on kuitenkin tuotantoeläinten osalta Suomea korkeampi lainsäädäntö, sanoo Ruotsin tuottajajärjestö LRF:n asiantuntija ja Ruotsin sikayrittäjien toiminnanjohtaja Margareta Åberg.

Suomen uudessa laissa pidetään pesäeroa naapuriin: esimerkiksi porsitushäkkikieltoa ei tule, eikä kastrointiin vaadita puudutusta.

MTK:n sikaverkoston puheenjohtaja Taru Antikainen varoitteli tiukennusten johtavan Ruotsin tiehen: tuotannon ja omavaraisuuden laskuun.

Mielestäni Suomen kannattaa seurata Ruotsin tietä, sanoo Ruotsin eläinten hyvinvointikeskuksen johtaja, professori Mats Sjöquist.

”Ruotsissa ja Suomessa ilmasto on haastavampi ja palkat korkeammat. Jos hyvinvointi on samalla tasolla kuin tuontilihalla, viedään ainoa argumentti ostaa kotimaista lihaa. Hyvinvointi lisää tuotannon arvoa.”

”Sianlihantuottajien taloudellinen tilanne on hyvä, kuten myös maidontuottajien. Tiedän, että Suomessa ajatellaan toisin. Kirjoitimme pari vuotta sitten artikkelin kumotaksemme harhaluulon ruotsalaisten ahdingosta”, sanoo Ruotsin eläinten hyvinvointikeskuksen asiantuntija Margareta Stéen.

On ymmärrettävääkin, että hyvinvointialan asiantuntijat puolustavat maansa mallia. Mitä mieltä on Ruotsin maataloustuottajajärjestö LRF:n edustaja Åberg?

”Ensimmäisen 21 vuoden aikana menetimme 25 prosenttia tuotannosta. Emme saaneet lisämaksua eläinten hyvinvoinnista”, Åberg sanoo. Vahva tuontipaine EU:sta, erityisesti Tanskasta, heikensi kotimaisen lihan asemaa.

Vuonna 2014 Ruotsi tiivisti yhteistyötä koko ketjussa ja tanskalaisessa tv:ssä esiteltiin ruotsalaisten sikojen oloja. Muutamassa kuukaudessa myynti lähti nousuun. Tuotteissa on Svensk kött -merkintä, josta kuluttajat näkevät lihan alkuperän.

Myös osa kaupoista tuki ruotsalaista tuotantotapaa boikotoimalla Tanskasta tuotua, heikommin eläinsuojelusäädöksin tuotettua lihaa.

Kun Venäjän rajat sulkeutuivat ja sianlihan hinta oli alhaalla, Ruotsissa maksettiin Euroopan korkeinta hintaa. Myös tuotanto on kasvanut.

”Eikä ole totta, etteikö hyvinvointi tuo lisätuloja. Lihasikojemme keskipaino on maailman korkein”, Åberg sanoo.

Lakimuutokset ovat herättäneet Ruotsissa myös vastustusta: näin oli esimerkiksi puudutuksen ja kastroinnin kanssa.

”Emme pitäneet siitä, koska ajattelimme että se on liian kallis ja vaatii liikaa työtä”, Åberg sanoo. ”Ruotsalaiset tuottajat ovat kuitenkin neuvokkaita. Nyt kulut ovat 0,25 euroa per porsas.”

Viljelijät tekevät puudutuksen usein itse.

”Useimpien viljelijöiden mielestä nykyinen tilanne on parempi: kastrointi on hiljaisempi toimenpide eikä kaikkien omatunto kestä leikkauksen tekoa ilman puudutusta.”

Ruotsin porsaskuolleisuus on Suomeen verrattuna korkea.

”Se on totta, mutta syy ei ole vain porsitushäkkien puutteessa. Viime vuonna useilla tiloilla löydettiin tapoja järjestää poikiminen niin, että porsaskuolleisuus putosi 2–3 prosenttia. Vapaana ollessaan emakot voivat paremmin ja antavat enemmän maitoa”, Åberg sanoo.

Maatalousministeri Sven-Erik Bucht ja kehitysyhteistyö- ja ilmastoasioiden ministeri Isabella Lövin totesivat Dagens Nyheterissä keskiviikkona julkaistussa kirjoituksessaan, että uudella lailla hallitus haluaa säilyttää Ruotsin etumatkan eläinterveyden ja -hyvinvoinnin saralla.

Samalla hallitus on kuitenkin ministerien mukaan määritellyt tavoitteekseen, että maatalouden kannattavuutta ei heikennetä uusilla määräyksillä.

Sama määräys on tullut myös Suomen hallitukselta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit