Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Biokaasun potentiaali: Suomessa on yli 260 000 hehtaaria hyödyntämätöntä alaa

Maatalous 04.03.2017

Peltojen biokaasupotentiaali on moninkertainen lantaan verrattuna. Knehtilän tilalla viherlannoitusnurmet valjastetaan pian polttoaineeksi.


Markku Vuorikari
Viherlannoitusnurmien määrä on kasvussa.

Biokaasun ympärillä pörisee. Tilojen biokaasuninvestointien tukea on nostettu ja valtion energiatuella tänä vuonna rahoitetuista hankkeista jopa puolet edistää biokaasun tuotantoa (MT 24.2.).

Vaan kuinka biokaasua voisi tuottaa kannattavasti ja kestävästi maatiloilla?

Muun muassa sitä selvitetään Palopuron agroekologisessa symbioosissa. Symbioosin keskus on Knehtilän tila, siellä aloittaa toimintansa tänä vuonna Suomen ensimmäinen täyden mittakaavan panoskuivamädätyslaitos. Kaasutusta varten nousee kaksi 800 kuution siiloa. Laitoksen toteuttaa Metener Oy ja polttoainejakelun hoitaa investoinnissa merkittävässä osassa ollut Nivos Oy.

Biokaasusta ja maatiloista puhuttaessa mieli voi laukata lietteessä. Peltojen biokaasupotentiaali on kuitenkin moninkertainen lantaan verrattuna, ilmenee Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta. Viime vuonna Suomessa oli 262 600 hehtaaria viherlannoitus- ja kesantonurmia.

Viherlannoitusnurmien määrä on kasvanut viime vuosina. Karjatilojen määrä laskee, mutta maan kasvukunnon ylläpitoon tarvitaan ainakin luomutiloilla nurmia, vaikka lehmiä ei olisi lähimaillakaan.

Kun kaikki on valmista, Palopuron symbioosi pyörii karkeasti ottaen näin: Knehtilän luomupelloilta korjataan viherlannoitusnurmi ja viedään biokaasuttamoon. Lähellä sijaitsevat yhteistyötilat tuovat prosessoitavaksi kananlantaa ja hevosenlantaa.

Syntyy biokaasua, jolla saadaan energiaa tilalle ja yhteistyöleipomo Samsaran uuneihin. Biokaasusta tehdään myös polttoainetta, jolla tankataan autoja ja osa tilan traktoreista. Tilalle aiotaan rakentaa myös yleinen tankkausasema.

Mädätysjäännös levitetään lannoitteeksi yhteistyötilojen pelloille. Viherlannoitusnurmen murskaamisen sijaan nurmen ravinteet levitetään peltoon mädätysjäännöksessä viljelykasvin kannalta parempaan aikaan, kertoo hankkeen koordinaattori ja luomuvihannestilan isäntä Kari Koppelmäki.

"Mädätys on hevosenlannan polttoa parempi vaihtoehto, sillä poltto vie maanparannusominaisuudet."

Hajallaan olevissa biokaasulaitoksissa on etunsa, Koppelmäki sanoo. "Pahimmillaan isot biokaasuyksiköt voivat keskittää ravinteita liikaa samaan paikkaan."

Kun biokaasua ei tehdä ruuantuotannon kustannuksella, vältetään biopolttoaineiden pimeämpi puoli: niiden tuotantoon käytetään maailmalla ruokakasveja ja raivataan metsiä. Biokaasuntuotanto voi kääntää maatalouden päämääriä päälaelleen. Lannasta saatu energia voi jopa ohittaa lihan tilan päätuotantosuuntana.

Biokaasun mahtimaa Saksassa on ollut viitteitä siitä, että biokaasulla tuotetusta sähköstä on tullut sikatilan päätuote, Eerola mainitsee.

Hinnoiltaan alempana rypevä sianliha taas on pudonnut sivutuotteeksi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit