Maatalous

Eläinlääkäri eläinsuojelujärjestön kuvista: "Löysä nahka on laihtumisen luonnollinen seuraus"

Maatalous 15.08.2017

Oikeutta eläimille -järjestö on julkaissut kuvia ja videoita turkistarhoilta. Turkisalan edunvalvontajärjestö peräänkuuluttaa, miksi tiloista ei ole ilmoitettu viranomaisille kuvienottohetkellä.


Jaana Kankaanpää
Eläinsuojelujärjestö julkaisi kuvia pohjalaisilta turkistarhoilta. Kuvan kettu ei liity tapaukseen.

Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi tänään kuvia ja videoita pohjalaisilta turkistarhoilta. Kuvissa on suurikokoisia naaleja, joiden turkki on laskoksilla.

Sekä Oikeutta eläimille että Animalia ry kritisoivat turkistuotantoa ylisuurien eläinten jalostamisesta. Animalia toi vuonna 1989 julkisuuteen niin kutsutun superketun, joka jalostettiin suureksi ja nopeakasvuiseksi. Järjestön mukaan tuottajat lopettivat superkettujen kasvatuksen kohun seurauksena.

Nyt julkaistujen kuvien perusteella järjestöt päättelevät suurikokoisten eläinten jalostuksen olevan jälleen kasvussa.

"Turkisala on vuosia vakuutellut, ettei superkettuja enää tarhoilta löydy. Nyt julkaistut kuvat osoittavat, että jalostus on mennyt vieläkin hurjemmaksi kuin superkettujen aikana. Tarhoilla kasvatetaan koko ajan suurempia ja lihavampia kettuja, jotta niillä on mahdollisimman suuri nahka. Ne ovat todella surullinen esimerkki siitä, miten välinpitämätön turkisala on turkiseläinten hyvinvointia kohtaan", sanoo Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs

Suurikokoisilla eläimillä on tutkimusten mukaan enemmän taipuneita jalkoja, ylipaino-ongelmia ja liikkumisvaikeuksia.

Suomen turkiselinkeinon edunvalvonta- ja koulutusjärjestö ProFur toteaa tiedotteessaan, että turkisala ei hyväksy ylisuuria tai sairaita eläimiä.

Eläinlääkäri Johanna Korpela kertoo, että kuvissa on todennäköisesti siitoseläimiä.

"Eläimet on kuvien perusteella kuvattu todennäköisesti kevättalvella, sillä kuvissa on pimeää ja maassa lunta. Kettu on arktinen eläin, joka syö kaiken minkä saa, minkä vuoksi se lihoo herkästi talvella. Kun siitoskausi lähestyy, sitä alkaa kiinnostaa muut asiat kuin ruoka ja se laihtuu. Löysä nahka on luonnollinen seuraus laihtumiselle", Korpela kertoo.

Hän lisää, että lihominen ei missään nimessä ole toivottua, mutta kettujen ruokinnan optimoiminen on välillä haastavaa.

"Eläinten kannalta on parempi, että ketut elävät pareittain. Silloin kuitenkin dominoiva eläin syö enemmän ja siksi lihoo herkemmin. Pareittain elävien kettujen ruokinnan optimoiminen on vaikeampaa, kuin yksin elävien."

Turkiseläinten jalostuksessa koon kasvua on tapahtunut useasta syystä, mutta Korpelan mukaan erityistä superketun jalostamista ei ole tapahtunut.

"Nahan positiivisten ominaisuuksien ja eläimen koon välillä on positiivinen korrelaatio. Tällöin kun valitaan nahan ominaisuuksien perusteella parhaat yksilöt jatkamaan sukua, kasvaa myös eläinten koko geneettisesti. Koon kasvu tulee siten osittain kaupan päälle", Korpela selittää.

Turkiselinkeinon tavoitteena on terve ja sopusuhtainen turkiseläin. Se on tehnyt systemaattista työtä oikeanlaisen jalostuksen eteen jo vuosikausia. ProFur on kehittänyt useita työkaluja eläinten hyvinvoinnin ja tuotannon kehittämiseen. Kettujen ruokintaan liittyvät ongelmat on myös tiedostettu ja niiden ratkaisuun tilatasolla on perustettu työryhmä.

Korpelaa ihmetyttää, miksi eläinsuojelujärjestöt eivät kerro heille tai viranomaisille tiloista, joilla huomaavat asioiden olevan huonosti.

"Näitä kuvia on otettu viideltä tilalta, joiden sijainnit on esitetty vain ylimalkaisesti. Ala haluaisi tietää, mitkä tilat ovat kyseessä. Kuitenkaan tilat eivät ole ottaneet yhteyttä, että viranomaiset olisivat käyneet tarkastamassa. Eikä viranomaisilta ole kuulunut tietoa näistä tiloista, ei edes eläinlääkärille. Toivoisin, että tiloista joilla epäillään asioiden olevan huonosti, ilmoitetaan välittömästi jollekin, joka asiaan voi vaikuttaa. Asian esiintuominen raflaavasti puoli vuotta kuvien ottamisen jälkeen on väärä keino eläinten olojen parantamiseen," Korpela huokaisee.

Aiheeseen liittyvät artikkelit