Maatalous

Ennemmin työtä kuin lahjoituksia: Kanat munivat voimaa etiopialaisten arkeen

Maatalous 07.10.2017

Kehitysyhtiö Finnfundin laina siivittää kanankasvatusta Etiopian maaseudulla. Kananmunat kohentavat ravitsemusta ja myös luovat toimeentuloa.


Sanne Katainen
”Tajusin, että ihmiset eivät halunneet lahjoitusapua sillä tavalla kuin me olimme sen länsimaissa mieltäneet. He halusivat työpaikkoja hankkiakseen elinkeinon”, kertoo David Ellis ensi kokemuksiaan Afrikasta vajaa kymmenen vuotta sitten.

Etiopiassa kuten Afrikassa yleensä useilla maaseudun perheillä ja pientiloilla on muutamia kanoja. Eläinten terveydessä ja ruokinnassa on puutteita, eivätkä kanat välttämättä tuota munia kovin säännöllisesti.

Perheillä on usein ravitsemusongelmia. Kananmuna taas on arvokas proteiininlähde, kuvaa Ethio Chickenin toimitusjohtaja David Ellis.

"Haluamme auttaa maaseudun perheitä vaurastumaan ja voimaan paremmin. Siksi keskitymme nimenomaan maaseutuun, emme kaupunkeihin."

Kauppaketjut työntyvät Etiopiassakin suurimpiin kaupunkeihin. Maaseudulle ja pikkukaupunkeihin niiden tarjonta ei ulotu, vaikka Etiopian 102 miljoonasta asukkaasta 80 prosenttia asuu maalla.

"Ajattele, mikä markkinapotentiaali! Uskomme, että kun munia jää oman perheen tarpeen yli, pientilat saavat tuloja myymällä niitä."

Kanoja kasvattavan yrityksen tavoitteena on, että jokaisella Etiopian maaseudulla asuvalla olisi oma kana vuonna 2020. Taloudessa niitä olisi siten pieni lauma, yhtä monta kuin perheen jäseniä.

Amerikkalaissyntyinen Ellis on asunut Itä-Afrikassa vuodesta 2009. Hän tajusi heti sinne tultuaan, että ihmiset eivät halunneet lahjoitusapua sillä tavalla kuin kehitysapu usein länsimaissa mielletään. He halusivat työpaikkoja hankkiakseen elinkeinon.

Ethio Chicken syntyi vuonna 2010, kun hän solmi yrityskumppaninsa kanssa yhteistyön Etiopian valtion kanssa ja alkoi pyörittää valtion aiemmin kokonaan omistamaa hautomoa.

Ellisin havaintojen mukaan viljelijät ovat kaikkialla samanlaisia. He haluavat ensin nähdä, että homma varmasti toimii ennen kuin vaihtavat uuteen malliin.

Sama on näkynyt kanoissa. Moni perhe on ostanut ensin kaksi, kolme kanaa.

"Suurin epäilys heillä on ollut, että linnut kuolevat ennen kuin ne alkavat munia, koska ne eivät ole sopeutuneet paikallisiin oloihin", Ellis hymähtää.

Ethio Chickenin ketju on lähtökohtaisesti täysin kotimainen.

Kanat ovat kahta rotua terveistä eurooppalaiskannoista. Emolinnut ostetaan ranskalaiselta jalostusyhtiö Sassolta. Tosin lintuinfluenssan vuoksi emot kasvatetaan tällä hetkellä kokonaan Brasiliassa.

Untuvikot syntyvät viidellä etiopialaisella keskuskasvattamolla, josta ne siirtyvät paikallisiin kanaloihin jatkokasvatukseen. Niitä ostavat tilat saavat Ethio Chickenin neuvojilta tukea kanatalouteen ja yritys myös tuottaa kanoille monipuolista, paikallisista raaka-aineista valmistettua rehua.

Tervettä perimää edustavat kanat kasvavat neljä kertaa nopeammin ja tuottavat neljä kertaa paremmin munia kuin paikalliset.

Viime vuonna kanoja sai ostaa 1,4 miljoonaa etiopialaista perhettä. Tänä vuonna tavoite on kasvattaa myyntiin 10 miljoonaa kanaa.

Laajentuakseen koko maahan Ethio Chicken on saanut 10 miljoonan dollarin lainan suomalaiselta kehitysrahoitusyhtiöltä Finnfundilta.

"Emme halua laajentua liian nopeasti", Ellis valottaa.

Yhtiön nykyisten kasvattamoiden kapasiteetti on täysin käytössä.

Tarvitaan siis niin uusia hautomoita untuvikkojen alkukasvatukseen kuin lisää poikaskasvattamoja, joita hoitavat Ethio Chickenin kouluttamat yrittäjät. Niitä johtavat useimmiten nuoret, koulutetut etiopialaiset, joilla on tarmoa ja halua tehdä töitä ruuantuotannon kehittämiseksi.

Yhteistyö Finnfundin kanssa on jo nyt tarjonnut Ethio Chickenille tärkeää tietotaitoa liiketoiminnan laajentamiseen.

"Bisneksen kasvaessa tarvitaan uudenlaista osaamista esimerkiksi juridisten, ympäristö- ja vastuullisuuskysymysten hoitoon", Ellis toteaa.

Vuonna 2010 alkanut kasvatustoiminta ei ole ollut pelkkää voittokulkua. Matkalla on selätetty ongelma jos toinenkin niin eläinterveydessä kuin ruokinnassa.

Kun toimitusjohtaja saa kuulla, että Suomessa tuotetut kananmunat ovat salmonellattomia, hän on heti hereillä.

”Ihanko totta? Siitä pitää ottaa selvää. Salmonella on endeeminen Etiopiassa. Meillä kasvattamoissa ei lisätä rehuihin antibiootteja, mutta koko tuotannossa salmonella on vaikea tekijä.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit