Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Euroopan elintarvike-turvallisuusvirasto: Suomalainen ruoka on ylivoimaisesti puhtainta

Maatalous 21.04.2017

Eniten torjunta-­aineiden jäämiä on EU:n ulkopuolelta tuoduissa elintarvikkeissa, vähiten Suomessa kasvaneissa.


Kimmo Haimi
Suomalaiset elintarvikkeet ovat Euroopan puhtaimpia. Torjunta-ainejäämiä pystyttiin havaitsemaan yhdessä näytteessä kymmenestä, mutta pitoisuudet olivat pieniä.

Euroopan elintarviketurvallisuusviraston Efsan vuoden 2015 torjunta-ainejäämien seurantaraporttia kelpaa lukea. Suomessa kasvanut ja jalostettu elintarvike menestyi jälleen erinomaisesti. Viitteitä jäämistä havaittiin 10,8 prosentissa tutkituista näytteistä, kun toiseksi parhaassa Virossa näitä oli 18 prosenttia.

Aiemmin omassa kastissaan ollut Islanti putosi nyt viidenneksi.

Suomen tuloksessa on vain yksi tahra, kun tavallista viljaa sekaantui luomuviljaan kahdessa myllyssä, ja luomujauhosta löytyi kiellettyä kasvunsäädettä, klormekvattia. Ainetta oli nipin napin yli havaitsemisrajan. Eriä ei päästetty markkinoille, Elintarvikevirasto Evirasta kerrotaan.

Efsan raportti julkaistiin viikko ennen pääsiäistä. Mukana on tiedot 30 maasta ja 82 469 näytteestä. Tutkittuja aineita on yli 300, Saksassa jopa yli 800.

Evira on julkaissut Suomen tiedot aiemmin, mutta nyt niitä pystytään vertaamaan muihin EU-maihin.

Suomen luvut on koottu 2 193 näytteestä, joista 575 oli kotimaissa tuotettuja. Eniten jäämiä havaittiin mansikassa. Yhdestä lantusta ja palsternakasta sekä kahdesta porkkanasta löytyi myös pieniä määriä jäämiä.

Efsan mukaan jäämiä löytyi Euroopassa niin vähän, ettei niistä aiheudu terveysriskiä pitkälläkään aikavälillä. Tilanne on myös aavistuksen parempi kuin vuonna 2012, jolloin jäämiä tutkittiin samoista elintarvikkeista kuin nyt.

Torjunta-aineiden jäämiä katsotaan kolmiportaisella asteikolla: puhtaat, jäämiä vähän sisältävät sekä markkinoilta pois vedettävät, joissa on jäämiä yli Efsan määrittämän turvarajan.

Yhdestäkään suomalaisesta tuotteesta ei mitattu turvallisena pidetyn rajan ylittäviä jäämäpitoisuuksia. Pieniä määriä jäämiä oli 10,8 prosentissa näytteistä. Pitoisuudet olivat pahimmillaankin kahdeksasosa siitä, mitä Efsa pitää turvallisena.

Muualla Euroopassa tilanne ei ole yhtä hyvä.

Eniten jäämiä havaittiin vuonna 2015 espanjalaisissa ja belgialaisissa elintarvikkeissa. Merkkejä ainakin yhden torjunta-aineen jäämistä löytyi 57 prosentissa kaikista elintarvikkeista. Myös Saksassa yli puolessa tutkituista näytteistä havaittiin jäämiä.

Kypros ja Malta komeilevat kärjessä, kun katsotaan hylkäysrajan ylittäviä jäämäpitoisuuksia. Kummassakin maassa 5,5 prosenttia tutkituista elintarvikkeista ole tämän takia määräysten vastaisia.

Tutkituista näytteistä banaanit ja viinirypäleet sisälsivät useimmiten merkkejä jäämistä, ja kukkakaalista puolestaan löytyi eniten (3,4 prosenttia) turvallisen rajan ylittäviä pitoisuuksia.

Kotieläintuotteet sisälsivät edellisvuosien tapaan kasviksia ja vihanneksia sekä viljoja vähemmän torjunta-ainejäämiä.

Vuosikymmeniä sitten kiellettyjen DDT:n ja heksakloori­bentseenin jäämiä löytyy edelleen Euroopassa, eniten lampaanmaidossa, mutta ei Suomesta.

Luomutuotteet olivat odotetusti tavanomaisesti tuotettuja puhtaampia eikä luomussa kiellettyjä torjunta-aineiden jäämiä löytynyt yhdestäkään suomalaisesta jalostamattomasta luomutuotteesta. Luomussa sallittujen torjunta-aineiden jäämiä havaittiin 15 prosentissa näytteistä.

Eniten jäämiä oli edelliskertojen tapaan kolmansista maista tuoduissa elintarvikkeissa: teessä, mausteissa, sitrushedelmissä, pavuissa ja pähkinöissä.

Laosista tuotuja elintarvikkeita analysoitiin 79 ja 32 näytettä sisälsi turvallisen rajan ylittävän määrän jäämiä. Etelä-Afrikasta, Brasiliasta, Chilestä, Kolumbiasta ja Marokosta tuoduista tuotteista yli 70 prosenttia sisälsi mitattavan määrän jäämiä. Hylkyyn meni 5,36 prosenttia tutkituista tuotteista.

Aiheeseen liittyvät artikkelit