Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Glyfosaatin käyttö viisinkertaistui – "kaiken muun voi korvata, mutta puhdasta vettä ei"

Maatalous 10.05.2017

Torjunta-aineita käytetään liikaa, todetaan YK:n tuoreimmassa raportissa.


Jaana Kankaanpää
Nurmet viljelykierrossa vähentävät rikkakasvipainetta. Tutkimusprofessori Kari Tiilikkalan mukaan glyfosaatin käyttötarve pienenisi, jos karja saataisiin takaisin Etelä-Suomen viljavoittoisille pelloille.
Nurmet viljelykierrossa vähentävät rikkakasvipainetta. Tutkimusprofessori Kari Tiilikkalan mukaan glyfosaatin käyttötarve pienenisi, jos karja saataisiin takaisin Etelä-Suomen viljavoittoisille pelloille.
Jukka Pasonen
Glyfosaatin tehoaineen kulutus on noussut yli 800 tonniin vuodessa. Pieni osa siitä käytetään puistoalueiden kunnossapitoon.
Glyfosaatin tehoaineen kulutus on noussut yli 800 tonniin vuodessa. Pieni osa siitä käytetään puistoalueiden kunnossapitoon.

Torjunta-aineiden käyttö on kasvanut sekä Suomessa, että maailmalla. Käyttö on yleistynyt merkittävästi viime vuosikymmenten aikana.

Suomessa on kasvanut erityisesti glyfosaatin kulutus. 1995 tehoainetta myytiin alle 200 tonnia vuodessa, vuonna 2015 myynti oli yli 800 tonnia. Yksi syy myynnin kasvulle on aiempaa huokeampi hinta, Monsanton patentin purkauduttua markkinoille tuli uusia toimijoita.

YK julkaisi hiljattain raportin, jonka mukaan torjunta-aineita käytetään maailmalla jo liikaa. Raportissa niiden markkinointia moititaan aggressiiviseksi ja epäeettiseksi. Myynti on suuryritysten käsissä olevaa miljardibisnestä.

"Torjunta-aineiden liiallinen käyttö on vaarallista sekä ihmisten että ympäristön hyvinvoinnille. On harhaanjohtavaa väittää, että se olisi välttämätöntä ruokaturvan kannalta", sanovat raportin laatineet asiantuntijat Hilal Elver ja Baskut Tuncak.

Suomi paistattelee torjunta-aineiden suhteen hyvässä maineessa: Efsan tuoreimman seurantaraportin mukaan suomalainen ruoka on Euroopan puhtainta. Tutkituista näytteistä torjunta-ainejäämistä havaittiin viitteitä 10,8 prosentissa.

Käyttömäärät ovat silti kasvaneet 20 vuodessa. Syy on yksipuolisessa viljelyssä, linjaa tutkimusprofessori Kari Tiilikkala Luonnonvarakeskuksesta. "Samaa kasvilajiketta viljellään isoilla aloilla vuodesta toiseen."

Hän on seurannut alan kehitystä 40 vuotta ja pitää YK:n raportin havaintoja huolestuttavina. Vaan mietitäänpä hetki: jos torjunta-aineita käsitellään ja annostellaan ohjeiden mukaan, haittaako kasvanut käyttö?

Ei välttämättä. Riskinä on kuitenkin Tiilikkalan mukaan esimerkiksi se, että jäämät uhkaavat Suomen tärkeintä luonnonvaraa. "Kaiken muun voi korvata, mutta puhdasta vettä ei. Meillä on monia avovesiä, joissa on pieniä määriä useita eri torjunta-aineita. Yksittäisen aineen pitoisuus ei toistaiseksi ylitä riskirajaa, mutta eri aineiden cocktailien turvallisuutta ei ole kukaan tutkinut."

YK:n raportissa biodiversiteetin aleneminen, pölytyksen häiriintyminen ja maaperän typensidonnan heikentyminen nostettiin esiin esimerkkeinä torjunta-aineiden käytön riskeistä.

Viljalla glyfosaattia käytetään juolavehnän torjunnassa. EU:n kemikaalivirasto Echa julkaisi maaliskuussa tutkimustulokset, joiden mukaan glyfosaatti ei ole karsinogeeninen eli syöpää aiheuttava.

Kansainvälinen syöpäjärjestö IARC taas päätyi vuonna 2015 päinvastaiseen lopputulokseen.

Yksi syy nousee Tiilikkalan mukaan ylitse muiden, kun mietitään syitä glyfosaatin käytön runsastumiselle Etelä-Suomessa: nurmen poistuminen viljelykierrosta.

"Ratkaisu olisi karjan palauttaminen Etelä-Suomeen", Tiilikkala summaa. Karjaa pois Etelä-Suomesta ovat ajaneet muun muassa C-tukialueen paremmat tuet. Maataloustuotannon sanotaankin jakautuvan karkeasti vilja-Suomeen ja karja-Suomeen.

Tiilikkala peräänkuuluttaa viljelykierron monipuolistamista. "Laajaperäistäminen on ratkaisu, johon täytyy jollakin keinolla päästä."

"Yksipuolisessa viljelyssä tietyt rikkakasvilajit runsastuvat", allekirjoittaa MTK:n kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen. Hän muistuttaa toisaalta kolikon toisesta puolesta. "Kaikelle ei löydy markkinoita. Pienellä tilalla ei ole varaa siirtää lohkoja nurmelle."

Torjunta-aineiden käyttömäärissä pudotuksen varaa on, Tiilikkala uskoo. "Väittämäni on, että jos viljelyjärjestelmät rakennetaan globaalisti kestävälle tasolle, nykyiset satotasot saavutettaisiin 1/4-osalla nykyisestä torjunta-ainemäärästä."

Yksi tapa vauhdittaa muutosta voi olla EU:n maatalouspolitiikan uudistus. Siinä esiin nousee alueellinen kehittäminen monimuotoisuuden kautta. Myös kuluttajien ja viljelijän kohtaaminen tukisi muutosta, Tiilikkala uskoo.

"Nyt kuluttajat ja viljelijät asetetaan vastakkain, samalla kun kauppa vie taloudellisen edun."

Kannattavuuden parantaminen on tehoaineiden käytön hillitsemisessä A ja O, Virtanen summaa. Osa viljelijöistä joutuu heikon kannattavuuden takia ruiskuttamaan kasvustoaan vanhalla kalustolla, jolloin valumien riski kasvaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit