Maatalous

Hännän typistys aiheuttaa sialle kuukausien kivut

Maatalous 13.04.2017

Euroopassa sikojen häntiä katkaistaan rutiininomaisesti – Suomessa sika saa pitää saparonsa.


Jukka Pasonen
Suomessa sika saa pitää saparonsa.

Sika voi tuntea kipua jopa kuukausia hännän typistämisen jälkeen. Myös hännän purenta aiheuttaa lajitoverinsa uhriksi joutuneelle sialle vastaavat kivut.

Stressistä johtuvaa hännänpurentaa esiintyy sioilla yleisesti. Perinteisesti hännänpurennan aiheuttamia vaurioita on pyritty vähentämään typistämällä sikojen häntiä. Käytäntö on yhä yleinen suuressa osassa EU-maista ja muualla maailmassa.

Suomessa hännäntypistys on kokonaan kielletty eikä sitä tehdä lainkaan.

Typistämisen ja purennan aiheuttamat ongelmat kävivät ilmi yhteiseurooppalaisessa Fare Well Dock -tutkimushankkeessa, jossa Helsingin yliopisto oli mukana.

Hankkeen koordinaattorina toimi professori Anna Valros Helsingin yliopistosta.

Maissa, joissa häntien typistäminen on sallittua, operaatio tehdään yleensä ilman kivunlievitystä muutaman päivän ikäisille porsaille.

Tutkimushankkeen ranskalaiset yhteistyökumppanit havaitsivat, ettei hännäntypistyskipua voida poistaa pelkällä tulehduskipulääkkeellä.

Brittiläisen ryhmän tulokset puolestaan osoittavat, että sian hännäntyngässä havaitut hermostolliset muutokset viittaavat jopa kuukausia kestävään krooniseen kipuun vamman jälkeen.

Tutkimushankkeen tavoitteena oli typistämisen ja purennan aiheuttamien ongelmien ohella kartoittaa, miten ongelmaa pystyttäisiin hallitsemaan.

Tavoitteena on löytää keinoja, joilla häntien typistämiselle voitaisiin asettaa ehdoton kielto koko EU:ssa.

Yksi tärkeimmistä ratkaisuista olisi oljen ja muiden tongittavien materiaalien käyttö.

Tutkijat havaitsivat virikemateriaalin määrällä olevan suuri merkitys sikojen käyttäytymiseen: mitä enemmän olkea sioille annettiin, sitä pitempään ne sitä tutkivat ja tonkivat. Jos olkea annettiin vähän, siat suuntasivat tutkimiskäyttäytymistä muihin sikoihin.

Lisäksi oljen antaminen lisäsi sikojen kasvua, vähensi vatsahaavojen esiintymistä ja hännänpurentaa.

Tanskalaiset vertasivat keskenään karsinoita, joista toisessa eläimille annettiin 150 grammaa päivässä sikaa kohti, toisessa ei lainkaan. Olkea saaneiden eläinten karsinassa purentaa oli puolet vähemmän kuin verrokkikarsinassa.

Tutkijat osoittivat lisäksi, että myös terveysongelmat altistavat sikoja hännänpurennalle, joko purijaksi tai purennan kohteeksi.

Purennan kohteeksi joutuivat muita sikoja herkemmin nivelongelmista kärsivät siat.

Lievää hengitystietulehdusta sairastavat siat puolestaan purivat toisten sikojen korvia ja häntiä terveitä enemmän. Tämän todettiin olevan kytköksissä tulehdukseen liittyvien välittäjäaineiden määrän kohoamiseen elimistössä.

Tutkimuksessa kysyttiin myös tuottajien näkemyksiä hännänpurennan riskitekijöistä.

Suomalaiset tuottajat pitivät tärkeimpinä hännänpurennan riskitekijöinä ruokintaan ja rehuun liittyviä epäkohtia sekä sikojen terveysongelmia. Lisäksi tuottajat pitivät tärkeänä hyvää ilmanlaatua ja toimivaa ilmanvaihtoa.

Tuottajat korostivat ripeän toiminnan merkitystä, jos sikojen käyttäytyminen muuttuu.

Myös hankkeen muissa tutkimuksissa havaittiin sikojen syömiskäyttäytymisen muuttuvan jopa viikkoja ennen kuin ensimmäinen haava havaitaan hännässä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit