Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

"Hehtaarisatoja voidaan jalostuksella parantaa prosentilla"

Maatalous 12.08.2017

Käyttämällä uusimpia lajikkeita, voi saada parempia hehtaarisatoja helpommalla.


Lari Lievonen
Siemenviljelijä Jussi Joensuu povaa uudesta lajikkeesta, Sammosta, härkäpavunviljelyn mullistajaa.

Viljan siemenmarkkinoille tulee tänäkin vuonna useita uusia lajikkeita. Ne ovat edeltäjiään monella tapaa parempia: satopotentiaalit ovat korkeampia ja viljelyvarmuus parempaa.

"Jalostamalla pystytään nostamaan satotasoja keskimäärin prosentilla edellisvuodesta", kertoo siemenviljan viljelijä Jussi Joensuu. Jalostamalla voidaan vaikuttaa sadon lisäksi myös taudin- ja laonkestävyyteen sekä kasvuaikaan.

Myös Suomen viljelyoloihin vaikuttavaa ilmastonmuutosta ei ole lajikkeiden kehittelyssä sivuutettu.

"Ilmaston lämpenemiseen on suhtauduttava vakavasti, sillä se lisää viljelyn riskejä kuten tauteja ja tuholaisia", Joensuu toteaa.

Jos talvella kovat pakkaset puuttuvat, jäävät kasvitaudit todennäköisimmin elämään maaperään. Tämä vaatii enemmän torjuntatoimia sekä tarkempaa lajikevalintaa.

Ilmaston lämpenemisessä on Suomen kannalta myös myönteisiä puolia. Kasvukausi pitenee, minkä ansiosta voidaan käyttää myöhäisempiä viljalajikkeita.

"Lajikkeet, joiden kasvuaika on pidempi, antavat yleensä myös suuremman sadon", Joensuu sanoo.

Suomi on kuitenkin suuri maa, mikä tuo omat haasteensa viljalajikkeiden valintaan. "Myöhäisten, pitkän kasvuajan vaativien lajikkeiden raja tulee pohjoiseen mentäessä pian vastaan."

Joensuu tuottaa ja pakkaa sertifioitua siementä Janakkalan Tervakoskella. Hänen omistamansa Ituset Oy ostaa siemenviljaa lähialueen tiloilta ja pakkaa sen myyntivalmiiksi. Ituset on yksi Tilasiemenen maatilapakkaamoista, joka omistaa osan Tilasiemen-siemenliikettä.

Joensuun pakkaamon alueelta on löytynyt halukkaita viljelijöitä tuottamaan siementä, vaikka se vaatii enemmän kuin elintarvikkeeksi tai rehuksi viljely.

"Omiin tarpeisiin on löytynyt viljelijöitä. Viime vuosina lajikkeet ovat olleet entistä parempia, joille on helpompi löytää markkinoita."

Tänä vuonna viljat ovat kasvaneet suhteellisen hyvin keleistä huolimatta.

Viileä alkukesä oli viljojen alkukehitykselle hyväksi, sillä ne pensoivat runsaasti. Pensova vilja kasvattaa samasta siemenestä useampia varsia, jotka voivat suotuisissa olosuhteissa tehdä tähkiä ja lisätä siten satoa.

"Viljat ovat myöhässä ja korjuu hieman arveluttaa. Sekä tietenkin se, pysyvätkö kasvustot pystyssä", Joensuu kertoo.

Lakoontuminen on siemenviljalle pahin riski, sillä maan lähelle joutuneet jyvät voivat alkaa itämään ennen korjuuta.

Suomalaiset viljelijät käyttävät useimmin kylvöön omaa, edellisvuoden sadosta lajiteltua siementä. Oman siemenen käyttö on sallittua omalla tilalla mutta ei aina järkevää.

Siementen myyntiä saavat markkinoida ainoastaan sertifioidun siemenen myyjät. Sertifioitu siemen on tarkastettua, laadukasta ja genetiikaltaan tuoreinta.

Voit katsoa neljän suurimman siemenmyyjän lajikeluettelot perjantain Maaseudun Tulevaisuudesta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit