Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Kaalikoista voi tulla entistä pahempi vitsaus

Maatalous 20.04.2017

Lämpimät eteläiset ilmavirtaukset tuovat silloin tällöin Suomeen valtavia määriä kaalikoita, joille kaalin lisäksi maistuvat rypsi ja rapsi.


Lasse Matikainen
Kaalikoi valmiina nakertamaan syysrapsia.

Viime vuonna massaesiintymiä aiheuttanut kaalikoi ei ainakaan vielä pysty talvehtimaan Suomessa. Kaalikoi on paha vitsaus sekä kaalille että rypsille ja rapsille.

Tulevaisuudessa voi olla toisin, kun talvet lämpenevät ilmastonmuutoksen edetessä.

Kaalikoille se antaa ainakin mahdollisuuden tuottaa ensimmäinen sukupolvi entistä aikaisemmin. Lopulta edessä saattaa olla talvi, josta kaalikoi selviää, arvioi erikoistutkija Anne Nissinen Luonnonvarakeskuksesta Lukesta.

Nissinen kertoi kaalikoista keskiviikkona 19.4. Liedossa järjestetyssä työpajassa, joka käsitteli ilmastonmuutoksen vaikutusta kasvitauteihin, tuhohyönteisiin, pölyttäjiin ja maaperäeliöstöön.

Toistaiseksi valtavat kaalikoilaivueet päätyvät Suomeen etelästä lämpimien ilmavirtausten mukana jopa 3 000 kilometrin päästä, Nissinen kertoo.

Viime kesä toi Suomeen niin hurjat määrät kaalikoita, että jopa tutkat havaitsivat hyönteispilvet.

Ensimmäinen massainvaasio se ei silti ollut. Ensimmäisen kerran kaalioita tuli massoittain Suomeen vuonna 1995, Nissinen kertoo.

Massaesiintymisillä ei ole todettu olevan yhteyttä toisiinsa.

Vaikka kaalikoi onkin Suomessa vielä pelkkä epämiellyttävä vieras, sillä on täällä luontaisia vihollisia, esimerkiksi loispistiäisiä.

Ne eivät kuitenkaan ehdi koota joukkojaan niin, että ne pääsisivät käsiksi vuoden ensimmäiseen kaalikoisukupolveen.

Niinpä loispistiäisille ei ole joka kesän alussa niin runsaasti ravintoa, että ne pystyisivät pitämään yllä vankkaa populaatiota, Nissinen selittää

Ulkomailla on tehty kokeita, joissa Nissisen sanoin "loispistiäisille on annettu evääksi" mettä sen sijaan, että niiden pitäisi tehdä energiaa vaativia lentoja ruuan perässä.

Sen turvin ne ovat munineet moninkertaisen määrän munia.

Vastaavia tuloksia ei ole saatu todellisissa viljelyolosuhteissa, koska vapaana loispistiäisillä on mahdollisuus lentää ravinnon perässä minne haluavat.

Liedon työpajassa pohdittiin, millaisilla luontaisilla torjuntamenetelmillä kaalikoita voitaisiin torjua.

Yhtenä vaihtoehtona esitettiin kaalien hajun muuttamista. Koska kaalikoi suunnistaa kasvin hajun perusteella, hajun muuttaminen voisi hämätä tuholaista.

Kokeiluja on tehty ja periaatteessa se voisi olla mahdollista, Nissinen kertoo.

Siitäkin on näyttöä, että kaalikoi karttaa punakaalia.

Tämä johtunee punaisesta väristä, sillä harva hyönteinen näkee punaista tai keltaista, Nissinen päättelee.

Kaalikoit kykenevät kehittämään vastuskyvyn joillekin torjunta-aineille. Koska hyönteisten lähtöpaikkaa kohti Suomea on vaikea saada selville, niiden pestisiditaustastakaan ole tietoa, Nissinen kertoo.

Lue myös:

Lämpöaalto toi jopa miljardeja kaalikoita Suomeen

Kaalikoiparvi lensi loppuviikkolla Suomeen

Tuholainen söi markkinoilta keräkaalit

Aiheeseen liittyvät artikkelit