Maatalous

Kiinan pikkuviljelmät väistyvät isojen, koneellistettujen tilojen tieltä

Maatalous 12.10.2016

Nuoret lähtevät kaupunkeihin ja työvoima tiloilla on tiukassa.


Satu Lehtonen
Rouva Zhang ei tiedä, säilyykö vihannestarha perheen hallinnassa enää seuraavaan sukupolveen.
Rouva Zhang ei tiedä, säilyykö vihannestarha perheen hallinnassa enää seuraavaan sukupolveen.
Satu Lehtonen
Tästä riisipellosta odotetaan vähintään yhdeksän tonnin hehtaarisatoa. Syyskuun lopussa kuvattu kasvusto on puintikypsä näihin aikoihin.
Tästä riisipellosta odotetaan vähintään yhdeksän tonnin hehtaarisatoa. Syyskuun lopussa kuvattu kasvusto on puintikypsä näihin aikoihin.
Satu Lehtonen
Jianhu Lantian -osuuskunnan johtaja Lan Jiacheng (vas.) seuraa, kun tilan väki valmistelee minikopteria esittelykuntoon.
Jianhu Lantian -osuuskunnan johtaja Lan Jiacheng (vas.) seuraa, kun tilan väki valmistelee minikopteria esittelykuntoon.
Satu Lehtonen
Maissi oli korjattu ja kuivumassa pienen kylän raitilla Pekingin lähellä syyskuun lopulla.
Maissi oli korjattu ja kuivumassa pienen kylän raitilla Pekingin lähellä syyskuun lopulla.
Satu Lehtonen
Rouva Zhangin puutarha kukoistaa.
Rouva Zhangin puutarha kukoistaa.

Rouva Zhang kulkee reppuruiskun kanssa keskellä kukoistavaa vihannesviljelmäänsä. Tuholaisista on kiusaa, mutta muuten näyttää tänäkin vuonna hyvältä: sadetta on saatu ja kaikki rehottaa.

Perhe on viljellyt tätä maatilkkua Pekingin koillispuolella jo sukupolvien ajan. Sato menee oman perheen käyttöön.

66-vuotiaalla eläkeläisrouvalla on hyvää aikaa hoitaa viljelmiä.

Hän ei kuitenkaan tiedä, haluaako nuorempi polvi jatkaa. Nuorilla on Kiinassa kova halu kaupunkeihin ja vauraampaan elämään

Viljelijä ei Kiinassa voi omistaa peltoa, sillä kaikki maa kuuluu valtiolle.

Perinteiseen tapaan kyläläisillä on ollut käyttöoikeus keskimäärin runsaan yhden mu-yksikön peltoalaan eli 0,07 hehtaariin.

Koska viljely ei valtaosaa nuorista enää kiinnosta, tilaa on tullut monenlaisille tilatyypeille. Yksi on länsimaista perheviljelmää muistuttava: perhe vuokraa kyläläisiltä heidän viljelyoikeuksiaan ja saattaa viljellä esimerkiksi 500–1 000 muta eli 35–70 hehtaaria.

Toinen ovat isot valtiontilat ja kolmas osuuskunnat, joihin valtio suhtautuu erittäin myötämielisesti.

Pekingin lähellä Shunyissä sijaitsevan Xingnongtianlin osuuskuntatilan maissi lainehtii laajoilla, tasaisilla aukeilla. On vaikea kuvitella, millaisina pikkulohkoina pellot ovat aiemmin olleet.

Osuuskunnan jäseninä on 365 perhettä, jotka ovat vuokranneet peltojensa käyttöoikeudet osuuskunnalle. Lohkot on yhdistetty ja niitä viljellään osuuskunnan konein.

Osuuskunta myy lisäksi konepalveluja. Yhteensä hoidetaan parin tuhannen perheen peltotyöt.

Johtaja Chen Ling vakuuttaa, että osuuskuntaan liittyminen on vapaaehtoista. Jos joku haluaa pysyä ulkopuolella, hän voi sen tehdä. "Mutta sitten hänen täytyy tehdä työt itse", Ling huomauttaa.

Riisin istutus ja korjuu ovat työlästä hommaa, ja osuuskunnalla on tarjota siihen kunnon koneet.

Osuuskuntaan liittymisestä on muutenkin paljon etua, Ling kehuu. Jäsen saa pellostaan vuotuisen 1 200 renminbinin vuokran mu:ta kohti eli noin 160 euroa.

Jos viljelijä haluaa tulla töihin osuuskuntaan, palkka on 3 000 renminbiä eli vajaa 400 euroa kuussa. "Ja sosiaaliturva ja palkallinen loma päälle", Ling huomauttaa.

Palkka ei ole huono, sillä korkeiden elinkustannusten Pekingissä keskipalkka on 600–700 dollaria eli 530–620 euroa kuussa.

Nuoria houkutellaan jäämään osuuskunnan töihin tarjoamalla asunto, kouluttautumismahdollisuuksia sekä vapaa-ajan huvituksia.

Aiheeseen liittyvät artikkelit