Keski-Suomessa lomitus keskitettiin vuoden alussa Keuruun alaisuuteen. Lomituspäällikkö Arja Kolu (siniset kenkäsuojat) kävi viime viikolla asiakaskäynnillä Juha Salkinojan ja Sirpa Martikaisen navetassa Keuruun Haapamäellä. Kuva: Petteri Kivimäki
Koko maakunnan lomituspalvelut siirtyivät Keuruulle
Keski-Suomi pilotoi maakunnallista maatalouslomitusta. Koko maassa lomitus siirtyy maakunnille 2019 alussa.
Maatilojen lukumäärän vähentyminen on haaste lomituspalveluiden rahoitukselle, Keuruun kaupunginjohtaja Hannu Mars pohtii.Maakuntauudistuksen myötä maatalouslomituksen järjestäminen menee uusiksi. Tähtäimessä on jo vuosi 2019, jonka alussa lomituspalvelut siirtyvät kunnilta maakuntien vastuulle.
Keski-Suomen maakunnassa maatalouslomitus keskitetään kuitenkin jo nyt yhteen paikkaan, Keuruulle.
Vielä 2015 maakunnassa oli kolme toimivaa lomituksen paikallisyksikköä: Keuruu, Hankasalmi ja Karstula.
”Tilojen lukumäärä Keski-Suomessa vähenee 5–10 prosentilla vuosittain. Laskennallinen hallintoraha perustuu lomituspäiviin. Kun ne vähenevät, heikentyy lomituksen paikallisyksiköiden rahoituspohja”, Keuruun kaupunginjohtaja Hannu Mars kertoo.
Kun vuonna 2015 tehtiin uudistuksia lomituslakiin, rahoitusosuus putosi kerralla rajusti.
”Karstula ja Hankasalmi totesivat, että toiminnan kannattavuus katosi. Mielenkiinto lakkasi ja paikallisyksiköt irtisanoivat sopimuksensa Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan kanssa”, Mars taustoittaa.
Jäljelle jäi enää Keuruu.
”Melasta oltiin yhteydessä Keuruun kaupunkiin, voisiko se laajentaa toimintaansa maakunnan kattavaksi”, Mars kertoo.
Keski-Suomessa pidettiin mahdottomana ajatusta, että lomitus järjestettäisiin naapurimaakunnasta. Niinpä maakunnallisen lomituksen pilottihanke käynnistyi Keuruussa vuoden alussa.
Maatalouslomituksen hallinto koottiin kokonaisuudessaan Keuruulle. Lomitusohjaajat ovat edelleen Hankasalmella ja Karstulassa.
”Maantieteellisesti laajassa maakunnassa on tärkeää, että lomitusohjaajia on eri puolilla aluetta”, lomituspäällikkö Arja Kolu toteaa.
”Alkuvuosi on ollut valtavan kiireinen. Kaikki on kuitenkin tähän saakka tapahtunut hyvässä hengessä hallinnon työntekijöiden ja viljelijöiden kesken”, Kolu kiittelee.
Haasteena on viedä läpi suuri hallinnollinen uudistus siten, että keskisuomalaisten viljelijöiden lomituspalvelut säilyvät ennallaan.
”Organisaatiomuutoksessa jouduttiin uudistamaan lomitusohjaajien alueita. Pyrimme siihen, että hallinnon myllerrys näkyisi mahdollisimman vähän itse lomituksessa.”
Tilojen määrän vähentyessä joudutaan tulemaan toimeen paitsi vähemmällä rahalla, myös sopeutumaan entistä laajempiin lomitusalueisiin.
Kuusi lomitusohjaajaa työskentelee Keski-Suomessa nyt yhtä monella alueella.
”Tuottajan on kuitenkin voitava edelleen luottaa siihen, että homma toimii. Että Pihtiputaan viimeisen kylän viimeiselle talollekin lomitus tulee kuten on sovittu”, Hannu Mars korostaa.
Keuruun lomituspilotin rinnalla toteutetaan Keski-Suomen LP-hanke.
”Kyseessä on kehittämishanke, jossa haetaan parhaita käytäntöjä maakunnallisen mittakaavan lomitukseen. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa nykyisen toimintamallin heikkoudet ja vahvuudet”, hankkeen projektipäällikkö Marjukka Kautto toteaa.
Keski-Suomen kokemuksia hyödynnetään jatkossa valtakunnallisesti, kun lomitus siirtyy 2019 alussa maakuntien järjestämisvastuulle.
LP-hanketta hallinnoi Keuruun kaupungin kehittämisyhtiö Keulink.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
