Maatalous

Korvaako lähitunnistus lohkokortin?

Maatalous 19.06.2017

Jyväskyläläinen ohjelmistoyritys tuo kännyköistä ja pankkikorteista tuttua lähitunnistusteknologiaa tiloille.


Johannes Tervo
Jussi Rautalampi ja Kimmo Siukola uskovat NFC- eli lähitunnistetarrojen ratkaisevan monta käytännön ongelmaa tiloilla.

NFC-teknologialla toimivat tunnistetarrat vapauttavat viljelijät lohkokorttien kirjoittamisesta ja turhien papereiden pyörittämisestä, uskovat jyväskyläläisen ohjelmistoyritys Well­Works Oy:n Jussi Rautalampi ja Kimmo Siukola.

Idea Pelto NFC -järjestelmän kehittämiseen syntyi yhteistyössä tilallisten kanssa.

”Viljelijät sanoivat, että heillä on tuska päällä. Puuttuu helppokäyttöinen, varmatoiminen järjestelmä, jolla saa kirjattua kaikki peltotapahtumat yhteen paikkaan”, Rautalampi kertoo.

Lähitunnistustarrojen ja lukijoiden avulla peltotyöt voi merkitä reaaliaikaisesti heilauttamalla tunnistetta lukijan ohi esimerkiksi töitä aloittaessa ja lopetellessa.

”Voidaan kirjata, mitä peltoon laitetaan, kuka laittaa, mitä laittaa, koska on laitettu, mitä pellosta otetaan, kuka otti ja minne se vietiin. Samalla saadaan varastojen reaaliaikaiset saldot näkyviin”, Rautalampi luettelee.

”Rehujen pitää olla siilossa tietyn aikaa, ennen kuin ne ovat käyttökelpoisia. Nämä päivät voi tarkistaa sitten helposti. Myös sitä olemme kuulleet, että lohkokortit likaantuvat traktoreissa helposti, joten tällaisistakin ongelmista päästään eroon”, Siukola lisää.

Pelto NFC -järjestelmässä viljelijä suunnittelee itselleen työkalun, johon merkitään peltolohkot, siilot, työntekijät sekä muut tarpeelliset tiedot.

”Alkutiedot tehdään tasan kerran etukäteen vaikka kotitietokoneella näpytellen tai kopioidaan sinne vanhasta järjestelmästä”, Siukola neuvoo.

Erityinen hyöty saadaan siis suurilla tiloilla, joissa on tarve myös työntekijöitä koskevalle kulunvalvonnalle. Kun työt kirjataan paikan päällä, ei työaikoja tarvitse merkitä vihkoon myöhemmin Shellin baarissa, Rautalampi ja Siukola vitsailevat.

Lähitunnisteita hyödyntävästä järjestelmästä saa kaiken irti, kun se kommunikoi tilan muiden tietojärjestelmien kanssa. Eri valmistajien järjestelmien väliset rajapinnat ovat kuitenkin perinteisesti hankalia avata.

”Jos kaikilla osapuolilla on halu saada tieto siirtymään järjestelmästä toiseen, niin se onnistuu helposti. Suomessa on kuitenkin sellainen ongelma, että tietoa ei luovuteta järjestelmien välillä”, Rautalampi harmittelee.

Aiheeseen liittyvät artikkelit