Maatalous

Kotimaista naudanlihaa voi syödä paremmalla omallatunnolla kuin tuontilihaa

Maatalous 31.01.2017

Lihaa vastustetaan usein perustein, jotka eivät meillä päde.


Markku Vuorikari
Nurmirehuun perustuva lihantuotanto on väkirehuvaltaista ympäristöystävällisempää.

Suomalainen naudanlihan tuotanto on poikkeuksellisen ympäristöystävällistä, tuore Ilmastonmuutos ja naudanlihan tuotanto Suomessa -raportti kiteyttää.

Lihakeskustelussa on viime aikoina nostettu puheenaiheeksi nautojen tuottamat kasvihuonekaasut, ennen kaikkea metaani.

Kasvihuonekaasuja syntyy naudan ruuansulatuksessa väistämättä.

Suomalaisen naudanlihan kaasukuorma on kuitenkin pieni. Meillä 85 prosenttia naudanlihasta on peräisin lypsykarjoista: lihaksi kasvatetuista sonnivasikoista sekä tuotantouransa päättäneistä lehmistä.

Karjan kaasupäästöt "laimenevat", kun ne jakautuvat maidon ja lihan kesken.

Tuontiliha on peräisin lihakarjasta, joten sen kaasupäästöt kohdistuvat yksin lihakiloille.

Suomalainen naudanlihan ja maidon tuotanto perustuu pitkälti nurmirehuun. Valkuaisrehuna käytetään yleisimmin rypsiä ja rapsia. Soijaa suomalaiset naudat syövät erittäin vähän.

Monilla muilla alueilla maailmassa lihanautojen ruokinnassa käytetään meitä vähemmän nurmirehua ja enemmän väkirehua, kuten soijaa ja maissia.

Esimerkiksi brasilialaisen naudan päärehu on soija, raportissa todetaan. Sen tuotanto aiheuttaa suuria ympäristöongelmia, kun soijapeltojen laajenemisen takia raivataan maapallon keuhkoina toimivia sademetsiä.

Soija heikentää myös luonnon monimuotoisuutta, sillä soijakasvusto sisältää vain yhtä kasvilajia, raportissa todetaan. Soijapelto ei myöskään toimi tehokkaana hiilinieluna eikä pidättele haitallisia valumia kuten nurmipelto.

Kotimaisen naudanlihantuotannon perustana toimivalla monivuotisella nurmella on monia etuja: se sitoo hiiltä, pidättää ravinteita huuhtoutumasta vesiin ja lisää luonnon monimuotoisuutta.

"Maan rakenne säilyy luonnollisempana, juuristo säilyy elävänä ja pitää maata kuohkeana ja sitoo itseensä hiiltä", johtava tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskus Lukesta sanoo raportin haastattelussa.

"Siellä on madoille syötävää, ja kaiken kaikkiaan eliöstö on erilainen kuin viljapellossa. Niveljalkaiset, madot, lierot sekä tietyt lintupopulaatiot hyötyvät nurmiviljelystä."

Nurmiseoksissa käytetään myös palkokasveja, jotka sitovat itse typpeä ilmasta, joten lannoitetypen käyttöä voidaan vähentää.

Raportissa huomautetaan myös, että lähes kaikilla suomalaisilla maatiloilla on metsää, joka on merkittävä päästönielu. Tilan nurmet ja metsät siis kuittaavat karjan syntejä sitomalla kasvihuonekaasuja.

Raportissa haastatellut asiantuntijat korostavat, että Suomessa on paljon alueita, joille viljan tuotanto ei sovi. Näiden alueiden hyödyntäminen ihmisen ravinnoksi onnistuu nurmiviljelyn ja nurmea hyödyntävien märehtijöiden kautta.

Monissa maissa kärsitään veden puutteesta, ja paljon vettä käyttävää nautakarjatuotantoa pidetään siksi pahana. Suomessa vedestä ei ole pulaa.

"Kuluttajalta vaadittaisiin asiantuntemusta, että hän osaisi erottaa ongelmien sijainnin toisistaan", Virkajärvi huomauttaa.

"Veden säästäminen Suomessa ei auta niitä maita, joissa on vesipula."

Hän toteaa, että jotkut vastustavat suomalaisen lihan ja maidon käyttöä sellaisten syiden takia, jotka meillä eivät päde. "Siksi, että Afrikassa on eroosiota ylilaiduntamisen takia tai Brasilia hakkaa sademetsiä soijan ja laitumen takia."

Kotimainen naudanliha on Virkajärven mukaan perusteltu vaihtoehto. "Siitä tietää varmemmin, miten se on tuotettu, se tukee työllisyyttä, ja kotimaiseen ympäristö- ja eläinsuojelulainsäädäntöön voimme vaikuttaa demokraattisin keinoin."

Linkki raporttiin MTK:n sivulla

Aiheeseen liittyvät artikkelit