Maatalous

Kvinoa jalostui Suomen oloihin

Maatalous 06.09.2013

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:ssä on 15 vuoden kotiuttamisella saatu jalostettua Suomeen sopeutunut kvinoan siemenkanta. Siementen valkuaisesta löytyy kaikkia yhdeksää ihmisen tarvitsemaa aminohappoa.


Kari Salonen

Kvinoan siemeniä hyödynnetään viljojen tapaan. Siemenissä on runsaasti tärkkelystä, mikä viljoista poiketen sulaa elimistössä hitaasti ja pitää nälän loitolla pitkään. Siemenet sisältävät myös kolesterolitonta kasviöljyä ja ravintokuituja sekä hivenaineista fosforia, magnesiumia, rautaa ja kalsiumia.

Erityistä kvinoassa on siementen valkuainen, josta löytyy kaikkia yhdeksää ihmisen tarvitsemaa aminohappoa juuri oikeassa suhteessa. Tasapainoinen aminohappokoostumus on harvinaista kasvikunnan tuotteissa. Gluteenittomuutensa takia kvinoa soveltuu myös keliaakikoille.

MTT:n erikoistutkija Marjo Keskitalo keräsi eri puolilta maailmaa kvinoan siemeneriä ja vuosien jalostustyön jälkeen kehittyi Suomeen sopiva siemenkanta. ”Ulkomaisten tutkijoiden ihmetykseksi kvinoa tuleentuu ja tuottaa satoa nyt Suomessa”, Keskitalo iloitsee.

Kvinoa on saavuttanut superruuan maineen maailmalla, ja YK on nimennyt sen vuoden 2013 kasviksi. Etelä-Amerikassa Andeilla inkat ovat viljelleet kvinoaa tuhansia vuosia.

Aiheeseen liittyvät artikkelit