Maatalous

Lähes 70 prosenttia maatiloista ei ole vielä aloittanut kauran puintia Pohjois-Savossa tai on puinut vasta alle neljänneksen pinta-alasta

Maatalous 02.10.2017

Pohjois-Savossa korjaamattomien viljelypinta-alojen keskimääräinen koko 44 hehtaaria.


Kari Salonen
MTK-Pohjois-Savon sadonkorjuukyselyyn vastanneista ohraa viljelevistä tiloista on puinut alle neljänneksen pinta-alasta ja vain 16 prosenttia on puinut kaiken ohrasadon.

MTK-Pohjois-Savo teki jäsenilleen kyselyn sadonkorjuutilanteesta ajalla 28.9.–1.10. Kyselyyn vastasi 306 viljelijää. Määrä edustaa 13 prosenttia tiloista, jotka viljelevät normaalivuonna puitavia kasveja. Liiton mukaan kyselyn tuloksia voidaan käyttää sadonkorjuutilanteen kokonaiskuvana.

Kyselyyn vastanneilla oli puimatta yhteensä 11 300 hehtaaria. Keskimääräinen korjaamatta oleva pinta-ala oli 44 hehtaaria.

Esimerkiksi puolet ohraa viljelevistä tiloista, eli 246 kyselyyn vastannutta tilaa, on puinut alle neljänneksen pinta-alasta ja vain 16 prosenttia on puinut kaiken ohrasadon.

Kauran osalta tilanne on vielä huonompi. Lähes 70 prosenttia, eli 171 tilaa ei ole aloittanut puinteja tai on puinut vasta alle neljänneksen pinta-alasta. Vain 10 prosenttia vastaajista on saanut korjattua koko kaurasadon. Kaura-ala on tänä vuonna 10 100 hehtaaria. Härkäpavusta ei ole puitu vielä yhtään ja rypsinkorjuukin on vasta alussa. Myös ruista on vielä puimatta. Aikaisin korjattava kumina on saatu korjattua kokonaan ja heinänsiemenestäkin suurin osa.

Viljaa ja valkuaiskasveja elintarvikkeeksi ja siemeneksi viljelevillä tiloilla korostuvat laatuongelmat, joita epätasainen itäminen, jatkuva kosteus ja viljan lakoontuminen ovat aiheuttaneet. Elintarvike -tai siemenviljakelpoisen sadon tuottaminen tuottaa vaikeuksia, kertovat viljelijät vastauksissaan. Siemenviljan itävyys on epävarmaa ja elintarviketeollisuuteen kelpaavaa viljaa arvellaan saatavan vähän.

Yli puolet viljelijöistä kertoo jälki-idäntä- ja lakoontumishavainnoista. Sato ei ehdi valmistua alhaisen lämpösumman takia, vaikka kylvöt saatiin tehtyä pääosin toukokuussa. Tähkäidäntää löytyy 45 prosentilla vastanneista tiloista. Myös erilaiset kasvitaudit menestyvät kosteassa kasvustossa. Reilu 10 prosenttia vastaajista on jo käyttänyt viljelysuunnitelmasta poikkeavia sadonkorjuumenetelmiä, esimerkiksi kuivauksen sijasta viljan litistämistä ja kokoviljasäilörehun paalausta. Useimmilla kotieläintiloilla ei ole kuitenkaan litisteviljan käsittelyyn, säilytykseen ja jakamiseen soveltuvia menetelmiä.

Koska satovahinkolakia ei enää ole, MTK-Pohjois-Savo esittää erinäisiä toimenpiteitä, jotka auttaisivat maatiloja taloudellisesti ja toiminnallisesti. Esitettyjä toimenpiteitä ovat muun muassa satovahinkolainoitus Makeran kautta, korkotukilainojen lyhennysvapaat ja korkojen maksut säästyneistä korkotukivaroista, luonnonhaittakorvauksen leikkausten peruminen ja kesälle 2018 siirtyvien tukimaksujen aikaistaminen alkuvuoteen 2018.

Aiheeseen liittyvät artikkelit