Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Laiduntavat eläimet auttavat ihmisen immuunijärjestelmää tunnistamaan oikeat taudinaiheuttajat

Maatalous 08.06.2017

Laiduntavat eläimet eivät ainoastaan miellytä silmää, vaan vaikuttavat välillisesti myös ihmisten terveyteen.


Sanne Katainen
Kosken kartanon mailla laiduntava hereford-karja tekee arvokasta luonnonhoitotyötä.

Luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Laitumella käyskentelevät eläimet tekevät sivutyönään sekä luonnonhoitoa että terveystekoja.

"Ihmisen puolustusjärjestelmän toinen osa on niin kutsuttu hankittu puolustus, mikä muokkaantuu elinympäristön mukaan. Mitä monimuotoisempi lähiympäristömme on, sitä paremmin immuunijärjestelmämme kouliintuu tunnistamaan taudinaiheuttajia", kertoo Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen.

Saarinen kertoo, että ihmisellä on myös peritty puolustusjärjestelmä, joka on kouliintunut edellisten sukupolvien kohtaamien mikrobien vaikutuksesta. Jos luonnon monimuotoisuus vähenee, eikä ihminen kohtaakaan taudinaiheuttajia joita vastaan sen on mahdollisuus puolustautua, voi immuunijärjestelmä mennä sekaisin.

Sekaisin mennyt immuunijärjestelmä ei enää välttämättä erota vaaratonta mikrobia vaarallisesta, vaan puolustautuu varmuuden vuoksi.

"Ei ihminen ole aina pärskinyt koivun siitepölylle", Saarinen selventää.

Mitä monimuotoisempi elinympäristömme on, sitä enemmän kohtaamme erilaisia mikrobeja ja bakteereita. Puolustusjärjestelmämme kouluttautuu jokaisen mikrobin avulla yhä tehokkaammaksi tunnistamaan ja puolustautumaan oikeita taudinaiheuttajia vastaan.

Laiduntaessaan eläimet, kuten naudat ja lampaat, syövät ja tallaavat ruohoja, sekä tekevät tarpeensa sinne missä milloinkin sattuvat vaeltamaan. Näin tehdessään ne vaikuttavat luontoon, sekä varsinkin sen monimuotoisuuteen.

Kun eläimet syövät korkeimpia heiniä ja ruohoja, saavat matalammat kasvit paremmat kasvuolosuhteet. Kasvilajiston rikastuessa alueen eliöstö muuttuu: erilaisista kukista kiinnostuvat erilaiset hyönteiset, jotka taas houkuttavat lintuja ja niin edelleen.

Myös mikrobisto muuttuu: lanta ja maatuvat kasvit ovat erilaisten bakteerien herkuttelupaikkoja, puhumattakaan elävien eläinten mikrobistoista. Kaikella tällä on vaikutus myös meidän ihmisten terveyteen ja allergioihin.

Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistyksen järjestämässä laidunpäivässä Kosken kartanolla Salon Perniössä hereford- karja laidunsi luonnonlaitumilla.

Luonnonlaitumilla ja perinnebiotoopeilla luonnon monimuotoisuus on runsaampaa kuin viljellyillä laitumilla. Nämä perinnebiotoopit ovat Suomen uhanalaisin ympäristö ja niiden määrä on laskenut rajusti viimeisen viiden vuosikymmenen aikana.

1990-luvun perinnemaisemainventointi paljasti, että niiden määrä oli enää 19 000 hehtaaria. Perinnebiotoopit ovat useiden uhanalaisten lajien ainoa elinympäristö. Eläinten laiduntaminen on oikeastaan ainoa keino ylläpitää näitä luonnontilaisia niittyjä ja ketoja ja estää niiden umpeen kasvaminen. Lehmät ja lampaat toimivat siis luonnonhoitajina.

Suurin vaikutus kohtaamiimme mikrobeihin on omalla käytöksellämme: kaikki mitä kosketamme tai laitamme suuhumme, saa meidät altistumaan suuremmalle määrälle mikrobeja. Luonnon monimuotoisuudesta on kuitenkin pidettävä huolta, jotta meillä olisi ylipäätään mahdollisuus päästä kosketuksiin erilaisten mikrobien kanssa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit