Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Laskelmat täysin metsässä, maatalouden ammoniakkipäästöt paljon luultua pienemmät

Maatalous 07.08.2017

Karjatilat ovat välttymässä miljoonien lisälaskulta ammoniakkipäästöjen vähentämisessä.


Lari Lievonen
Koneurakoitsija Mikko Häggman levittää vuosittain 100 000 kuutiometriä lietettä Someron lähialueilla.
Koneurakoitsija Mikko Häggman levittää vuosittain 100 000 kuutiometriä lietettä Someron lähialueilla. "Karjatilat näkevät lannan lannoitteena eikä ongelmana. Sijoituslevitys on lisääntynyt, sillä lietteestä halutaan kaikki hyöty irti. Myös multaustuki on lisännyt kiinnostusta", Häggman kertoo.
Iines Vikiö
Vuoden 2015 päästöt on laskettu uudella laskentatavalla ja ne ovat lähes 15 prosenttia pienemmät kuin edellisen vuoden vanhalla tavalla lasketut päästöt.
Vuoden 2015 päästöt on laskettu uudella laskentatavalla ja ne ovat lähes 15 prosenttia pienemmät kuin edellisen vuoden vanhalla tavalla lasketut päästöt.

EU:n päästökattodirektiivissä asetettu raja ammoniakkipäästöille ei näillä näkymin aiheuta pelättyä miljoonien lisälaskua karjataloudelle.

Syynä on se, että uusien tarkentuneiden päästöarvioiden mukaan Suomi täyttää jo nyt vuosille 2020 ja 2030 asetetun päästörajan.

"On erittäin hyvä, että tutkimus on päässyt kärryille asiassa. Paine uusiin toimiin on nyt poistunut ja tavoitteet toteutuvat nykyisellä lainsäädännöllä", MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola iloitsee.

On kuitenkin vielä epäselvää, kiristyykö myös päästöraja uusien tutkimustulosten myötä. Pietola uskoo, että jo tehdyt toimenpiteet riittävät täyttämään vaatimukset siinäkin tapauksessa.

Ammoniakkipäästöjen laskenta kuuluu Suomen ympäristökeskus Syken vastuulle. Sen mukaan 85 prosenttia kaikista ammoniakkipäästöistä syntyy maataloudessa. Ammoniakkia vapautuu ilmaan lannasta ja epäorgaanisista typpilannoitteista.

Uusi laskentamalli pudotti esimerkiksi vuoden 2014 päästölukemaa runsaalla 10 prosentilla.

MT ei viime viikon lopulla tavoittanut laskennasta vastaavia Syken tutkijoita kommentoimaan syitä muuttuneisiin päästöarvioihin.

Ilmansaasteiden vähentämisestä on sovittu YK:n Euroopan talouskomission kaukokulkeutumissopimuksessa. Sopimusta täydennettiin viimeksi niin sanotulla Göteborgin pöytäkirjalla vuonna 2012. EU hyväksyi pöytäkirjassa määritetyt tiukemmat päästörajat muodollisesti heinäkuun puolivälissä.

Käytännössä samat jäsenmaakohtaiset päästörajat on kirjattu EU:n omaan päästökattodirektiiviin, joka hyväksyttiin viime kesänä.

Direktiivin mukaan Suomen on vähennettävä ammoniakkipäästöjään 20 prosentilla vuoden 2005 tasosta. Direktiivistä neuvoteltaessa Suomi sai siihen viiden vuoden jouston, jonka mukaan päästöraja tulee saavuttaa viimeistään 2025.

Direktiivin noudattamatta jättämisestä voi seurata rikkomusmenettely ja EU-tuomioistuin voi määrätä direktiiviä rikkovalle jäsenvaltiolle sakkoja.

Pietola arvostelee ympäristöministeriön sinisilmäisyyttä virheellisiä päästölaskelmia kohtaan.

"Paljon on ollut työtä ja harmia direktiivin valmistelussa. Toivoisin että virkamiehet suhtautuisivat kriittisemmin tutkimustuloksiin."

Pietolan mukaan vanhat ammoniakkilaskelmat eivät olleet uskottavia. "Suomessa ei ammoniakki haihdu samalla tavalla, kuin lämpimämmissä olosuhteissa eikä urealannoitusta käytetä laajassa mitassa."

Syken tutkijan Juha Grönroosin vuonna 2014 julkaistussa raportissa arvioitiin karjataloudelle syntyvän miljoonien eurojen kustannukset ammoniakkipäästöjen vähentämisestä. Toimien joukossa oli muun muassa valkuaisruokinnan vähentäminen, lantaloiden kattaminen ja lypsylehmien nurmisäilörehun vaihtaminen kokoviljasäilörehuun.

Jo nykyisin ammoniakkipäästöjä pyritään vähentämään esimerkiksi maksamalla ympäristökorvauksen kautta tukea sijoituslannoitukselle ja ravinteiden kierrätykselle.

"Nämä ovat hyviä ja ne kannattaa siellä pitää, mutta ruokinnan muuttamista tai lantaloiden kattamista ei nyt tarvita", Pietola sanoo.

Juttua korjattu 17.8. klo 13:30 Grönroosin raportin mukaan ammoniakkipäästöjen vähentämisestä arvioitiin syntyvän korkeintaan kymmenien miljoonien kustannukset, eikä 200 miljoonan kustannuksia kuten jutussa virheellisesti todettiin.

Aiheeseen liittyvät artikkelit