Maatalous

"Lehmä on lehmä", vaikka yritysyhteistyö tuo teknologian maatalousopintoihin

Maatalous 28.11.2016

”Teknologia menee vauhdilla, mutta perusasiat pysyvät”, muistuttaa koulutuspäällikkö Jukka Korhonen Hämeen ammattikorkeakoulusta.


Kari Salonen
”Eläimen hyvällä hoidolla on tärkeämpi merkitys kuin navetan rakenteilla
”Eläimen hyvällä hoidolla on tärkeämpi merkitys kuin navetan rakenteilla", muistuttaa agrologiopiskelija Teija Hellberg.
Kari Salonen
Mustialan pihaton lehmät ovat tottuneet vieraisiin. Tällä kertaa käymässä ovat agrologiopiskelija Teija Hellberg (vas.), tutkimusjohtaja Ilmo Aronen Raisioagrosta, lehtori Katariina Manni ja koulutuspäällikkö Jukka Korhonen.
Mustialan pihaton lehmät ovat tottuneet vieraisiin. Tällä kertaa käymässä ovat agrologiopiskelija Teija Hellberg (vas.), tutkimusjohtaja Ilmo Aronen Raisioagrosta, lehtori Katariina Manni ja koulutuspäällikkö Jukka Korhonen.

Onko puolitoista vanha runsaan 80 lehmän robottipihatto uusi vai vanha? "Vanha, kun teknologia menee koko ajan eteenpäin", hymähtää koulutuspäällikkö Jukka Korhonen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Vanha siitäkin huolimatta, että Mustialassa Tammelassa sijaitseva pihatto oli valmistuessaan niin uudenaikainen kuin mahdollista. Navetan kalusteita tai tietokonejärjestelmiä ei kuitenkaan voi laittaa uusiksi teknologian harppausten tahdissa.

Hämeen ammattikorkeakoulun ja ammatti-instituutin maatalousopetus on keskitetty perinteikkääseen Mustialan oppilaitokseen. Yhteistyö yritysten kanssa on yksi keino tuoda uutuudet oppilaiden ja opettajien ulottuville. Oppilaitos muun muassa kehittää digitaalista Tuotostutka-järjestelmää Raisioagron kanssa.

Järjestelmä kokoaa tulosraportteihin keskeisiä tuotoslukuja ja niiden poikkeamia lypsyrobotin keräämän tiedon pohjalta. ”Robotti ei tee varsinaista seurantaa. Tuotostutka tuottaa tietoa ajasta toiseen”, selittää tutkimusjohtaja Ilmo Aronen Raisioagrosta.

Tieto ei ole itse tarkoitus vaan se, että numeroiden perusteella ymmärretään, miten ruokinta vaikuttaa maitomääriin ja maidon pitoisuuksiin, Aronen sanoo. ”Lähivuosina 60 prosenttia maamme maidosta lypsetään robotilla. Tieto johtamisen tukena on tulevaisuutta.”

Lehtori Katariina Manni lisää, ettei teknologian tavoite opetusnavetassa ei ole niinkään vähentää työvoimaa, vaan olla osa opetusta ja levittää tietoa.

”Navetasta riippumatta lehmä tarvitsee hyvää hoitoa ja laadukasta rehua. Mikään teknologia ei korvaa ihmissilmää. Eläinten kanssa pitää olla, pitää oppia näkemään, milloin sillä on jotain vialla", Korhonen huomauttaa.

Ypäjäläisen Harjun maitotilan tytär Teija Hellberg opiskelee Mustialassa agrologiksi. Hän pitää oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä hyvänä asiana. Opiskelijoille käy puhumassa moninainen joukko eri organisaatioiden edustajia – osa heistä edustaa keskenään kilpailevia yrityksiä. ”Saamme tietoa tasapuolisesti.”

Lue myös:

Ministeriö rauhoittelee: Maatalouden opetus ei ole katoamassa

Aiheeseen liittyvät artikkelit