Maatalous

Maatalousmyrkkyjen vaikutukset pysäyttivät valokuvaaja Pablo Piovanon – "Valtamedioiden hiljaisuus häiritsi"

Maatalous

Maatalousmyrkkyjen vaikutukset pysäyttivät valokuvaaja Pablo Piovanon – "Valtamedioiden hiljaisuus häiritsi"

Maatalous 13.02.2017

Post-food -valokuvanäyttelyssä tarjotaan poliittista jälkiruokaa. Argentiinalainen Pablo Piovano kuvasi, koska maatalouskemikaalien haitoista ei hänen mielestään puhuttu tarpeeksi.

Suomen valokuvataiteen museossa on tarjolla sulateltavaa. Poliittisen valokuvan festivaalin teemana on ruoka.

”Tämä on näyttelyistä kaikkein poliittisin: kukaan ei voi olla välinpitämätön ruuan suhteen”, kertoo avajaistilaisuudessa professori ja toinen taiteellinen johtaja Anna-Kaisa Rastenberg Taideyliopistosta.

Mustavalkoisessa otoksessa kynnetön käsi kurkottaa kohti taivasta. Valokuvaaja Pablo Piovanon mukaan Argentiinan maaseudulla työskentelevät lääkärit alkoivat vuosituhannen vaihteessa kiinnittää huomiota esimerkiksi ihottumien ja epämuodostumien yleistymiseen. ”Valtamedioiden hiljaisuus häiritsi”, Piovano kertoo. ”Vieläkään aiheesta ei juuri kirjoiteta.”

Piovano ajoi halki Argentiinan ja kuvasi löytämiään epäonnisia ihmisiä. ”Argentiinassa käytetään vuosittain 300 miljoonaa litraa torjunta-aineita, joista 200 miljoonaa on glyfosaattia”, Piovani kertoo.

Glyfosaattia käytetään Argentiinassa hehtaaria kohden Yhdysvaltoihin verrattuna moninkertainen määrä. Torjunta-aineita levitetään usein lentolevityksenä. Joukossa on myös kiisteltyä 2,4-D:tä. Yhdiste tunnetaan Vietnamin sodassa käytetyn Agent Orangen ainesosana.

Se, johtuvatko sairaudet kasvinsuojeluaineista vai eivät, on kiistan aihe: sairauksien ja torjunta-aineiden yhteyttä ei ole aukottomasti todistettu. Maailman terveysjärjestö WHO luokitteli 2,4-D:n vuonna 2015 mahdollisesti syöpävaaralliseksi. Viime lokakuussa joukko todistajia kokoontui Haagiin syyttämään Monsantoa muun muassa rikoksista ihmisyyttä vastaan. Avoimessa kirjeessä Monsanto ilmoitti, ettei se aio saapua tuomioistuimen kuulemiseen.

Piovanon mukaan maatalouskemikaaleja markkinoivilla yhtiöillä on Argentiinassa vankka jalansija. Leonardo Sarquis, Monsanton entinen Argentiinan maajohtaja, on Buenos Airesin nykyinen maatalousministeri. Mitä tilanteelle sitten pitäisi tehdä?

”Ruokaa ei pitäisi nähdä rahanteon välineenä, vaan ravintona. Meidän pitäisi palauttaa suhteemme maahan”, Piovano sanoo. ”Nyt ruoka on vain bisnestä.”

Poliittisen valokuvan festivaali 2017: Ruoka – Post-Food Suomen valokuvataiteen museossa Helsingissä 3.2.–29.4.

Pabo Piovano: Meidän pitää palauttaa suhteemme maahan

Vuoden- ja vuorokaudenajat eivät enää määrittele kaikkea ruuantuotantoa. Freya Najaden kuvasarja "talvimansikat" liikkuu kasvihuoneissa ja broilerihalleissa, ulkomaailmasta irrallaan olevissa ruuantuotantojärjestelmissä.

Itsekin maatilalla varttuneen Juho Kerolan suosikkiotos on suomalaisesta virikehäkkikanalasta. ”Katsojana lintuihin on vaikeampi samaistua kuin esimerkiksi sikoihin”, Kerola kertoo. ”Tämä tekee niiden kuvaamisesta haasteellisempaa. Alasuunnasta kuvattu munijakana virikehäkkikanalassa korostaa linnun yksilöllisyyttä ja ahtaassa tilassa vallitsevaa kaaosta onnistuneesti.”

Biologi Kukka Ranta on kuvannut ylikalastuksen vaikutuksia Senegalissa ja Thaimaassa. Ranta havahtui ongelmaan kuullessaan Barcelonan kaduilla rihkamaa myyviltä afrikkalaisilta siirtolaisilta heidän olleen ennen kalastajia.

"Kristallipojaksi" kutsutulla kolmivuotiaalla Lucaksella on harvinainen ja parantumaton ihosairaus. Kuvaaja Pablo Piovanon mukaan hänen isänsä Arnoldo jätti työnsä tupakkaviljelmillä kun poika syntyi. Lucasin äiti on käsitellyt usein glyfosaattia perheen kotipuutarhassa.

Henk Wildschut on kuvannut kotimaansa Hollannin moderneimpia maatiloja. Hän pyrkii ymmärtämään nykyaikaisen ruokateollisuuden realiteetteja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit