Maatalous

Maataloustieteiden uudet kandi- ja maisteriohjelmat käynnistyvät syksyllä

Maatalous 20.03.2017

Työelämävalmiuksia painotetaan alusta saakka.


Sanne Katainen
Hanna Viitala (vas.) ja Hanna-Riitta Kymäläinen ovat tyytyväisiä siihen, että koulutusuudistuksessa korostetaan työelämävalmiuksia.

Haluatko Helsingin yliopistoon kotieläintiedettä lukemaan? Älä häkelly, kun sitä ei enää opinto-ohjelmasta löydykään, toisen vuoden maataloustieteiden opiskelija Hanna Viitala varoittaa.

Kotieläintiedettä opetetaan edelleen kuten ennenkin, mutta koulutusuudistus "piilottaa" sen – siihen ei haeta suoraan vaan suuntaudutaan vasta, kun on opiskeltu vuosi kaikille yhteisiä aineita.

Muhoslaiselta kotieläintilalta lähtöisin oleva Viitala on tiiviisti mukana koulutusuudistuksessa. Hän on yliopiston maataloustieteiden kandiohjelman johtoryhmän opiskelijajäsen.

Uutta kandiohjelmaa johtaa yliopistonlehtori Hanna-Riitta Kymäläinen.

Koulutusuudistusta on kokeiltu Viikissä jo vuoden verran, mutta virallisesti uudet kandi- ja maisteriohjelmat käynnistyvät ensi syksynä.

Hakuaika kandiohjelmiin on nyt, 15.3.–5.4. Hakea voi joko ylioppilaskirjoitusten arvosanoilla, pääsykokeen kautta tai niiden yhdistelmällä.

Maataloustieteiden maisteriohjelmaan ammattikorkeakouluista tai muista kotimaisista tai kansainvälisistä yliopistoista hakevien hakuaika päättyi tammikuussa. Maisteriohjelmaa johtaa yliopistonlehtori Mervi Seppänen.

Uusi kolmivuotinen maataloustieteiden kanditutkinto on Kymäläisen mukaan laaja-alaisempi kuin entinen. Siihen kuuluu kirjo kaikkia maataloustieteitä: opiskelijat oppivat perusteita niin kasvi- ja eläinpuolelta kuin maaperästä, teknologiasta ja maatalousekonomiasta.

Ensimmäiseen vuoteen kuuluu aiempaan tapaan yleisaineita kuten kemiaa, matematiikkaa, fysiikkaa ja tilastotiedettä, mutta myös maatalousaiheita. Kevättalvella valitaan, mitä opiskelija haluaa painottaa.

Viitalalla valinta oli selkeä: kotieläintiedettä.

Todella syvälle omaan tieteenalaan päästään kaksivuotisissa maisteriopinnoissa, mutta Viitala on tyytyväinen jo toisen opiskeluvuoden antiin. "Anatomialuennoilla ei ole kyllä niveltäkään jätetty kääntämättä", hän nauraa.

Kanditutkinnon jälkeen luontevin jatko useimmille on maataloustieteiden maisteriohjelma.

Omaa alaa ei ole kuitenkaan pakko jatkaa, vaan opiskelija voi vaihtaa esimerkiksi ympäristöpuolen tai kasvibiologian maisteriopintoihin. "Ja vastaavasti muista kandiohjelmista voi tulla meidän maisteriohjelmaan", Kymäläinen kertoo.

Maataloustieteiden maisteriopinnot suorittanut valmistuu maatalous-metsätieteiden maisteriksi ja agronomiksi.

Uudentyyppisissä opinnoissa painotetaan alusta saakka työelämävalmiuksia.

"Pidämme edelleen tieteen lippua korkealla, mutta emme opeta pelkästään tutkijavalmiuksia", Kymäläinen sanoo.

Esimerkiksi kolmannen vuoden kandiopintoihin kuuluu tuotannonsuunnittelun työkalut -kurssi, Viitala kertoo. Siinä tehdään fiktiiviselle maatilalle lannoitus- ja ruokintasuunnitelma, mitoitetaan konekapasiteetti ja tehdään talouslaskelmia, kaikki käytännön suunnitteluohjelmia käyttäen.

Projektityöskentelyn oppiminen on tärkeä osa opintoja, samoin oman osaamisen kartoittaminen ja esille tuominen, Kymäläinen toteaa.

Työelämään voi valmentautua tutun harjoittelun lisäksi esimerkiksi siten, että jokin sidosryhmä tarjoaa opiskelijoille oikean projektin, joka sitten toteutetaan osana opiskelua.

Maisteriopinnot puolestaan koostuvat opintokokonaisuuksista, jota yhdistämällä voi rakentaa oman näköisen opintopolun. Tarjolla ovat muun muassa kokonaisuudet "Agriculture and environment", "Feed science" ja "Viherala".

Lisätietoa

Aiheeseen liittyvät artikkelit