Maatalous

Metallialalta maanviljelijäksi – lammastilan uusi isäntä aloittaa maltilla

Maatalous 21.11.2016

Lasse Heikkilälle ja Anne Aarnio-Heikkilälle tärkein onnistuminen on, että lampaat ovat pysyneet terveinä.


Pekka Fali
Lasse Heikkilä jakaa heinät ruokintakaukaloihin koneellisesti. Sen sijaan kaura, ohra ja herne jaetaan kaukaloihin ämpäreillä.

Mäntyojan tilalla tulijoiden katse kiinnittyy ensimmäiseksi uusiin tuotantorakennuksiin.

Uusin lampola on vuodelta 2012, eikä vanhakaan ole kovin vanha – vuodelta 2008.

Lasse Heikkilä ja Anne Aarnio-Heikkilä astuivat lammastilallisten saappaisiin kaksi vuotta sitten.

Heikkilä luopui huhtikuussa palkkatyöstään Raahessa Rautaruukin, sittemmin SSAB:n, teräspalvelukeskuksen vuorotyönjohtajana. Aarnio-Heikkilä puolestaan jatkaa Me & i -vaatemyyjänä, mutta on tilan töissä aktiivisesti mukana.

Pariskunta on tyytyväinen elämänsä uuteen suuntaan. Toki vielä on totuttelemista.

"Niin vähän aikaa olemme olleet maatilasta vastuussa, että tässä vielä opetellaan lampureiksi", Aarnio-Heikkilä pohtii.

Onnistumisen tunne nuorelle isäntäparille on tullut siitä, että tilan lampaat ovat pysyneet terveinä.

Tulevia kehityskohteita pari aikoo miettiä vasta muutaman vuoden päästä.

"Tämä viisivuotiskausi katsotaan ensin ennen kuin ruvetaan miettimään, kasvatetaanko eläinmäärää vai suunnataanko esimerkiksi suoramyyntiin", Heikkilä kertoo.

Kun lampailla on uudet ja toimivat tilat, perhe haluaisi seuraavaksi investoida omaan asumiseensa.

"Haaveilemme uudesta talosta, jossa olisi joka tenavalle oma kamari", Heikkilä toteaa. Perheessä on 4-, 6-, 8- ja 10-vuotiaat lapset.

Tilalla on ollut lampaita vuodesta 1995, kun Lassen isä Timo Heikkilä innostui lampaiden kasvatuksesta puolivahingossa.

Eläinluku on kasvanut tasaisesti. Nyt uuhia on 250 ja siitospässejä 8. Sen päälle karitsat, jotka tila kasvattaa teuraspainoon asti.

Timo ja Lassen äiti Raija Heikkilä auttavat edelleen tilan töissä.

Luomutila kasvattaa kaiken rehun itse. Omia ja naapurin peltoja on viljelyksessä 50 hehtaaria.

"Konekalustoa on vain heinäntekoon: niitto- ja paalauskone. Kylvöt ja puinnit tekee ulkopuolinen urakoitsija", Heikkilä kertoo.

Karsinat Heikkilä kuivittaa pienkuormaajalla. Myös heinät jaetaan ruokintakaukaloihin koneellisesti.

Sen sijaan kaura, ohra ja herne jaetaan kaukaloihin ämpäreillä.

"Merisuola on pässeille hyväksi. Se ehkäisee virtsatientulehdusta."

Kesäisin lampaat laiduntavat perinnebiotoopeilla Kala- ja Pyhäjoen varressa sekä Kalajoen saarissa ja hiekkasärkillä.

Laitumia on sekä Metsähallituksen että yksityisten mailla. Heikkilät saavat maisemanhoidosta elykeskukselta hehtaarikorvauksen.

Osa uuhista karitsoi syksyllä ja osa keväällä, joten teurastilit ovat säännöllisempiä kuin jos karitsointia olisi vain kerran vuodessa.

Karitsat teurastetaan Vainion teurastamolla Orimattilassa. Liha menee pääasiassa Etelä-Suomen ravintoloihin.

Villa menee Pirtin Kehräämöön Etelä-Savon Hiirolaan.

"Villarahoilla saa maksettua keritsijän palkkion", Heikkilä havainnollistaa.

100 lukijaa: Lasse Heikkilä

Ikä: 35

Asuinpaikka: Alavieskan Käännänkylä

Missä ja millä luet MT:tä? "Paperilehteä kotipöydällä. Kerran olen läppäriltä katsonut näköislehteä."

Mitä teet lehdelle lukemisen jälkeen? "Se toimii saunan sytykkeenä. Penskat askartelevat niistä myös. Loput menevät paperinkeräykseen."

Parasta ja parannettavaa MT:ssä? "Luen päivän polttavat uutiset, tiedotteet ja tärkeät päivämäärät. Viljan ja lihan hintoja seuraan. Sarjakuvista tykkään, varsinkin Pöyrööt on hyvä. Konesivut ja mainoksetkin luen tarkkaan. Lammasasiaa saisi olla vaikka joka lehdessä."

Aiheeseen liittyvät artikkelit