Nuori sikatilallinen: "Tämä työ ei ole pelkkä elämäntapa, vaan täytyy tehdä bisnestä myös"

Juho Riuttamäki, avovaimo Tiia Lehti sekä tytär Elsi Nikander ihmettelivät porsaita. 4-vuotias Elsi on aina valmis tulemaan sikalakierrokselle. Kuva: Markku Vuorikari

Huittislainen 30-vuotias Juho Riuttamäki on ollut sikatilan isäntä tammikuusta lähtien.

Hänestä nuoressa tilaisännyydessä on paljon hyviä puolia.

"Nuoret ovat usein ennakkoluulottomampia, itsevarmempia ja uskaliaampia. Voidaan tehdä esimerkiksi isoja linjavetoja nopeasti tai vaihtaa tuotantosuuntaa vallan. Jos ei kannata, niin ei välttämättä yritetä jatkaa samaa vanhaa tapaa."

"Nuoret tuottajat eivät ehkä ole nähneet niitä kaikkein pahimpia aikoja, jolloin he uskaltavat kokeilla uusia ja vähän hurjempiakin asioita", Riuttamäki pohtii.

Nuorten on myös kannattavampaa investoida, kun on aikaa maksella lainoja pois.

"Jokainen tietysti tekee asiansa, niin kuin parhaaksi näkee. Mutta ehkä nuorilla on enemmän sellaista bisnesajattelua. Tämä työ ei ole enää niin selkeästi pelkkä elämäntapa, vaan täytyisi tehdä bisnestä myös."

Riuttamäen mielestä maanviljelijät tarkastelevat asioita eri tavalla iästä riippuen.

"Minä en ehkä enää niinkään säästä, vaan yritän saada asiat tuottamaan paremmin. Vanhempi sukupolvi säästää enemmän."

Veljekset Riuttamäki Oy:llä tehtiin tammikuussa sukupolvenvaihdos. Sikatilan pääomistajuus siirtyi tuolloin 29-vuotiaalle Riuttamäelle.

Yhtymä oli aiemmin Riuttamäen isällä ja tämän veljellä.

"Veljen ostin pois ja isältä osan osuudesta. Isän veli oli sairaseläkkeellä, joten sikäli se oli ihan luontevaakin."

Nyt 30-vuotias Riuttamäki omistaa noin 70 prosenttia osakeyhtiöstä ja hänen isänsä loput.

Tila toimii sikojen välikasvattamona ja lihasikalana. Lihasikoja on 2500 ja pikkuporsaat päälle. Porsaat tulevat tilalle kahdeksankiloisina.

Viljaa ja rapsia viljellään 170 hehtaarilla. Vilja menee omaan käyttöön ja öljykasvit myydään.

Ongelmia hän ei tilan isännän nuoressa iässä näe, kunhan hoitaa asiansa kunnolla.

"Paljon riippuu tietysti siitä, missä mittakaavassa tila on ja miten paljon on tehnyt tilan töitä aiemmin."

Toisinaan nuorta viljelijää ei välttämättä pidetä ammatillisesti yhtä uskottavana kuin vanhempaa ja kokeneempaa sälliä. Riuttamäki ei ole huomannut kenenkään suhtautumisessa itseensä ongelmaa.

"Meikäläinen tunnetaan valmiiksi aika hyvin ja ehkä on käyttäytynyt viimeiset 10 vuotta kuin isäntä", hän nauraa.

Itse työ ei Riuttamäen mukaan ole useinkaan vaikeaa, mitä nyt paperityöt aiheuttavat välillä harmaita hiuksia.

Suurin haaste on hänen mukaansa saada toiminta kannattavaksi. Veljekset Riuttamäki on ainakin tähän mennessä saanut laskut aina maksetuksi.

Eurostatin tilasto osoittaa, että Suomessa oli vuonna 2013 alle 35-vuotiaita viljelijöitä EU-maista kolmanneksi eniten.

Riuttamäki tiedostaa, että Suomessa viljelijöiden keski-ikä on monia muita maita alhaisempi.

"Jenkeissä pyydetään kuulemma nimmaria, jos on parikymppinen viljelijä."

Riuttamäki epäilee, että yksi syy viljelijöiden varsin nuoreen ikään Suomessa on sukupolvenvaihdoseläke, jota sai vuosina 1974–1995, sekä edelleen maksettava luopumistuki.

Luopumistuen voi saada nykyään 60-vuotiaana. Riuttamäki muistelee, että aiemmin jo 55-vuotias oli tukikelpoinen. "Olisi hyvä, jos sen saisi takaisin."

Riuttamäen mielestä perintö- ja lahjaveron poisto helpottaisi sukupolvenvaihdosta. Hän peräänkuuluttaa myös yksilöidympää maatalousopetusta.

"Jos haluaa opiskella esimerkiksi sikaa tai siipikarjaa, ei niitä yksinään opeteta missään."

Nuoria, sukupolvenvaihdosta suunnittelevia viljelijöitä Riuttamäki kehottaa ryhtymään tuumasta toimeen.

"Turha pelätä, ei se niin vaikeaa ole. Yhteistyö esimerkiksi naapuritilojen kanssa on tärkeää. Kannattaa myös olla hyvissä väleissä pankin kanssa", hän naurahtaa.

Tukiverkoston tärkeyttä ei voi myöskään liikaa korostaa. "Minullakin on pari ystävää, jolle voi aina soittaa, jos tulee tenkkapoo. Niistä on ollut tosi paljon apua."