Maatalous

Oletko syönyt pellavaa? Suomalainen pellavansiemen on todellista superruokaa

Maatalous 16.07.2017

Suomessa kasvaneessa pellavassa on yli kymmeneksen enemmän hyviä rasvahappoja kuin keskieurooppalaisessa. Sen saa aikaan Pohjolan valo. Juttu on Kantrin helmiä vuodelta 2012.


Pellava kasvaa Suomessa ravinteikkaaksi.

Suomi on maailman pohjoisin pellavanviljelyalue. ”Se on kunniakasta. Täällä kasvatetuilla pellavatuotteilla voisi lähteä minne tahansa”, hehkuttaa toimitusjohtaja Barbara Kankaanpää kauhajokelaisesta Linseed Oy:stä.

Linseed on kehittänyt öljypellavasta ainesosia elintarviketeollisuudelle yli kymmenen vuotta, mutta vuosi sitten se mullisti tuotantosuunnitelmansa. Syntyi Valo24h.

Valo24h-tuotteet on valmistettu pellavansiemenistä, jotka Linseedin kehittämän paahtotekniikan ansiosta säilyvät rouhittuina paremmin. Tuotteet poikkeavat muista pellavatuotteista siinä, että öljyä ei ole puristettu siemenistä pois, vaan se on mukana lopullisessa tuotteessa.

Niinpä ripottelemalla ruokalusikallisen valojauhetta vaikkapa jugurttiin saa päivän tarpeen eli kaksi grammaa omega-3-rasvahappoja. Se on paljon.

Valo24h-tuotteet tuotiin vähittäiskauppoihin viime toukokuussa. Niiden myynti on Kankaanpään mukaan kasvanut nopeasti.

”Odotamme kuumeisesti, että EU:n komissio hyväksyy tuotteille terveysväittämän, jonka Euroopan elintarviketurvallisuusviraston Efsan asiantuntijaryhmä hyväksyi jo vuosi sitten. Todennäköisesti väittämää ’alentaa veren kolesterolia’ saa käyttää kasvipohjaista omega-3-rasvahappoa sisältävissä tuotteissa jo tänä keväänä”, Kankaanpää uumoilee.

On toki mukavampaa lusikoida jauhetta jugurtin päälle tai mutustella pellavasämpylää kuin kulauttaa pellavaöljyä sellaisenaan tai popsia kolesterolipillereitä. Pellavarouheesta saa vielä lisähyödyn vatsan toimintaan ja onpa sen antioksidantilla lignaanilla havaittu olevan vaikutusta myös hormonaalisiin syöpiin.

Mutta jotta Linseed pystyy markkinoimaan Valo24h-tuotteitaan ulkomaille niin kuin sen tavoite on, täytyy tuotteet tietysti pystyä valmistamaan pohjolan valossa kasvaneesta pellavasta. Ja siinä onkin seuraava haaste: miten saada lisää viljelijöitä.

”Meille on elinehto, että saamme ensi kesänä vähintään seitsemänsataa hehtaaria pellavaa viljelyyn ja seuraavina kesinä siitä ylöspäin nopeasti toiselle tuhannelle. Tottakai vielä mieluummin luomua, sillä luomu revitään käsistä”, Kankaanpää toivoo.

Kauhajoenkin korkeudella pellavaa on viljelty, mutta paremmin viljely onnistuu eteläisemmässä Suomessa. Pellava kilpailee alasta viljojen ja muiden öljykasvien, kuten rypsin, kanssa.

”Rypsiporsasmainokset eivät aina ole niin kivoja kuunnella.”

Jos Suomesta ei saa tarpeeksi pellavaa, Linseed joutuu tuomaan osan raaka-aineesta Ruotsista. Sitä etelämmäs ei voi mennä, kun myyntiperusteena on juuri pohjoisen valon vaikutus. Maailmalta toki saisi pellavansiementä, joka rahteineenkin olisi halvempaa kuin suomalainen.

Kankaanpää väittää, että pellavan lisäksi monissa muissa suomalaisissa kasveissa voi pohjoisen valon ansiosta olla muualla kasvaneita parempi ravintosisältö. Ainakin tilliä on tutkittu: suomalaisessa avomaatillissä oli 20 kertaa enemmän aromiaineita kuin italialaisessa.

”Tässä olisi Suomen brändi koko maailmalle. Me emme vain itse ymmärrä sitä. Ei meidän kannattaisi viljellä rehua, vaan ravitsemuksellisia huippuraaka-aineita.”

Linseedin pellavajauheseoksia on jo mennyt Kreikkaan ja Venäjälle leipomokäyttöön. Venäjällä omega-3-leipä voitti viime vuonna vuoden lanseeraus -palkinnon.

Aiheeseen liittyvät artikkelit