Maatalous

Olutta juomalla ilmastotalkoisiin – uudet ohralajikkeet kuluttavat entistä vähemmän energiaa

Maatalous 12.09.2017 Kööpenhamina

Ohran genomin selvittäminen avaa uusia mahdollisuuksia panimoteollisuudessa myös ilman geenimuuntelua.


Olli Toivanen
Birgitte Skadhaugen aikana muun muassa pH-asteikon aikanaan kehittänyt Carlsbergin laboratorio on ottanut harppauksia juuri ohran ominaisuuksien tutkimuksessa.

Huhtikuussa arvostettu tieteen aikakausilehti Nature uutisoi etusivullaan kansainvälisen IBSC-tutkimusryhmän selvittäneen vuosien työn tuloksena ohran perintöaineksen eli genomin. Kymmentä eri kotimaata edustaneet tutkijat tekivät työtään muun muassa Helsingin yliopistossa, Luonnonvarakeskus Lukessa sekä tanskalaisen panimokonserni Carlsbergin laboratoriossa Kööpenhaminassa.

"Nyt, kun genomi on selvitetty, voimme tarkastella, mitkä geenit ovat vastuussa mistäkin ominaisuuksista. Meille se tarkoittaa mallasohran laadun parantamista ja ympäristöystävällisyyden kehittämistä", kertoo Carlsbergin tutkimusjohtaja Birgitte Skadhauge.

Helpointa tuoretta ohratietoa olisi hyödyntää geenimuuntelun avulla, mutta Skadhaugen mukaan genomin selvittäminen nopeuttaa myös perinteistä jalostustyötä huomattavasti, kun risteytyksestä poistuu osa sattuman vaikutuksesta. Uusien ohralajikkeiden julkaiseminen on myös helpompaa, kun ei tarvitse käydä keskustelua geenimuuntelun turvallisuudesta.

"Geenimuunnelluilla organismeilla voidaan saavuttaa paljon hyötyjä tulevaisuudessa. Panimoteollisuus on kuitenkin melko konservatiivinen, ja jos oluenjuojat ja kuluttajat eivät pidä geenimuuntelusta, meillä on muitakin mahdollisuuksia."

Skadhaugen aikana Carlsbergin perinteikäs laboratorio on kunnostautunut nimenomaan ohratutkimuksessa, ja yksi tärkeimmistä saavutuksista on ääri-ilmastoja paremmin kestävien lajikkeiden kehittäminen.

"Pystymme kasvattamaan enemmän ohraa hehtaaria kohden riippumatta säästä ja äärimmäisistä sääoloista kuten kuivuudesta ja kuumuudesta. Tieteilijänä on myös mukavaa tietää, että esimerkiksi Intiassa perheet voivat muutaman vuoden kuluessa saada hyvän sadon kehittämillämme lajikkeilla kuumuudesta huolimatta", hän toteaa.

Viime vuosina markkinoille tuoduissa Null-lox-ohralajikkeissa Carlsberg on keskittynyt maku- ja säilyvyysominaisuuksien ohella nimenomaan ilmastokestävyyteen ja energiankulutuksen minimoimiseen. Ympäristöystävällisyyttä kehitetään esimerkiksi jalostamalla dimetyylisulfidivapaita lajikkeita, jolloin haitallisia sivumakuja vältetään ilman energia-ahnetta maltaiden kuumennusta.

"Maltaita kuivattaessa joudutaan tavallisesti nostamaan lämpötila 85 asteeseen, jolloin pystytään hävittämään suuri osa dimetyylisulfidin mausta maltaissa. Ilman dimetyylisulfideja mallastusprosessin lämpötilaa voidaan alentaa kymmenisen astetta, jolloin tietysti säästetään paljon energiaa", Skadhauge selittää.

Null-lox-lajikkeita on markkinoitu erityisesti kuivuutta ja kuumuutta kestävinä. Samalla on kuitenkin paranneltu homeen ja muiden kasvitautien sietokykyä, jolloin niistä voi saada parempia satoja myös pohjoisessa. Carlsbergin laboratoriossa kehitetään muitakin innovaatioita, joista voi olla hyötyä pimeässä pohjoisessa. Yksi näistä on epäkypsistä ohramaltaista valmistettu olut.

"Suomessa, jossa kasvukausi on hyvin lyhyt, mahdollisuus käyttää vihreitä maltaita oluenvalmistukseen ja tuottaa näin esimerkiksi kausioluita on varmasti kiinnostava", Skadhauge miettii.

Vaikka Carlsberg patentoi keksintönsä kuten uudet ohralajikkeet, tarjoaa se perustajansa filosofian mukaisesti ne lisenssillä myös muiden panimoiden ja ohranjalostajien käyttöön. Yhdessä hollantilaispanimo Heinekenin kanssa kehitettyjä Null-lox-ohria ei ole vielä laajemmin käyttöön muissa suurpanimoissa, mutta mallastamot ovat vapaita myymään niitä eteenpäin kiinnostuneille.

Aiheeseen liittyvät artikkelit