Maatalous

Peltojen fosforipula pahenee

Maatalous 03.08.2016

Fosforin alasajo on onnistunut liiankin hyvin. Ravinne hupenee hyvillä mailla kuten pitikin, mutta myös siellä, missä fosforia on entuudestaan vähän.


Petteri Kivimäki
Uuraisilla peltojen fosforit ovat matalia. Syynä voi olla karkea maalaji. Samoin lannoituksesta on saatettu tinkiä, miettii maito- ja lihakarjatilaa pitävä Juhani Koskinen Uuraisilta.

Peltojen keskeisen ravinteen, fosforin, reservit ovat huvenneet nopeasti ja joka toisella pellolla fosforiluku on jo punaisella eli fosforia on enintään välttävästi.

Maaseudun Tulevaisuus selvitti peltojen viljavuuskehitystä ja tilasi vuosien 2011–2015 tiedot Viljavuuspalvelulta. Yhteenvedot on koottu liki puolesta miljoonasta viljavuusnäytteestä.

Trendi on sama kuin edellisillä viisivuotiskausilla. Fosforin määrä vähenee tiukkojen ympäristötuen ehtojen takia tasaisen varmasti ja fosforipulasta kärsivien maiden määrä kasvaa.

Ympäristötuen piti tasata peltojen fosforieroja, leikata korkeimpia ravinnemääriä ja nostaa huonoimpia. Toisin on käynyt.

Korkeimmat fosforipitoisuudet ovat keskimäärin laskeneet, mutta ravinteen puutteesta jo ennen kärsineillä mailla tilanne on mennyt aina vain huonommaksi.

Enintään välttävästi fosforia sisältävien maiden osuus kasvoi kymmenessä vuodessa 44 prosentista lähes 50 prosenttiin.

Se tarkoittaa, että joka toisella suomalaisella pellolla fosforista alkaa olla niukkuutta.

Fosforia on vähiten Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, missä vajetta on kahdella pellolla kolmesta.

Ikaalisissa peräti 82 prosenttia pelloista on punaisella eli fosforia on enintään välttävästi.

Miten on käynyt vahvoilla karjatalousalueilla, missä peltojen fosforit ovat olleet runsaan karjanlannan takia korkeita?

Keskimäärin suunta on ollut ympäristötuen linjausten mukainen. Vuosikymmen sitten arveluttavan korkeita fosforeita oli 2,5 prosenttia, vuosina 2011–2015 enää 1,9 prosenttia.

Poikkeuksiakin on ja usein siellä, missä karjaa on paljon suhteessa peltoalaan.

Kanapitäjä Oripäässä arveluttavan korkeita fosforilukuja on entistä enemmän.

Vehmaan sikapitäjässä korkeita fosforeita mitattiin lähes yhtä paljon kuin 2000-luvun alussa ja Ilmajoella korkeat fosforit lisääntyivät.

Sokerijuurikastehtaan kupeessa Säkylässä tilanne on pysynyt ennallaan, lähes joka viides pelto sisältää arveluttavan paljon fosforia

Lisää fosforiasiaa keskiviikon Maaseudun Tulevaisuudessa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit