Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Pula luomurehusta on nyt suurin pulma luomutiloilla

Maatalous 19.06.2017

Luomurehupula koskettaa erityisesti luomukotieläintiloja, jotka joutuvat turvautumaan ostorehuun. Uusista valkuaiskasvilajikkeista toivotaan piristysruisketta Suomen heikolle valkuaisomavaraisuudelle


Sanne Katainen
Nämä lapinlehmät ovat luomutuotannossa. Ne ihmettelivät ihmisvilinää luomunäyttelykojun läheisyydessä Farmari-näyttelyssä.

Luomualalla on nyt havaittavissa kasvua ja positiivista kiinnostusta.

"Tänä vuonna luomutuotantoon on siirtynyt paljon uusia tuottajia. Toivomme saman trendin jatkuvan tulevaisuudessa", toteaa Pro Agria Etelä-Pohjanmaan luomukotieläintuotannon asiantuntija Essi Tarsia.

"Suuri haaste ja jarruttava tekijä alan kasvulle ovat kuitenkin valkuaisrehun saatavuus."

Pro Agria Etelä-Pohjanmaalla oli luomutuotantoa esittelevä näyttelykoju Farmari-maatalousnäyttelyssä.

"Tällä hetkellä luomuviljaa, erityisesti kauraa, myydään paljon myllyihin ulkomaille. Tämä on viljantuottajan kannalta ymmärrettävää, sillä viljasta saa paremman hinnan ulkomaille myytäessä kuin jos se myytäisiin rehuksi kotimaassa", Tarsia selittää.

Luomurehun heikko saatavuus nostaa samalla luomurehun hintoja. Kalliit luomurehun hinnat koskettavat etenkin niitä luomukotieläintiloja, joiden oma rehuntuotanto ei riitä ja jotka joutuvat turvautumaan ostorehuihin.

Yhteistyö luomukasvi- ja kotieläintilojen välillä on tärkeää, jotta rehun saatavuus saadaan paremmin varmistettua.

Nurmolainen luomumaitotilallinen Heikki Ylinen yhtyy Tarsian näkemyksiin rehun saatavuusongelmista.

"Kalliit ostorehut laskevat kannattavuutta, mutta myös maidon tuottajahinnan lasku vaikuttaa."

Hän pitää nykytilannetta siedettävänä.

"Mutta jos joutuu käyttämään ostorehuja, tilanne on hankala."

Ylisten suvun tila on ollut luomussa jo 1990-luvun puolivälistä.

Suomen valkuaisomavaraisuus on heikko. Luomuliiton mukaan se on vain 15 prosentin luokkaa.

Uudet valkuaiskasvilajikkeet antavat toivoa valkuaisrehuomavaraisuuden lisäämiselle Suomessa.

"Härkäpavusta on tulossa uusia lajikkeita, kuten Sampo ja Louhi", Tarsia kertoo.

Sampo on aikainen ja satoisa lajike. Sen kasvuaikavaatimus on vain noin 94 päivää, joten se on potentiaalinen vaihtoehto myös korkeammilla leveysasteilla.

Louhi on härkäpapulajikkeista kaikkein satoisin ja sen valkuaispitoisuus on hyvä. Sekin on aikainen härkäpapulajike, mutta kasvuaikavaatimus on kuitenkin hieman Sampoa pidempi. Louhi sopiikin hyvin valkuaisrehuntuotantoon Etelä-Suomessa.

"Toivomme härkäpavun viljelyn lisääntyvän myös Etelä-Suomea pohjoisempana. Tällä hetkellä härkäpapurehua tuodaan rekkakuormittain Etelä-Suomesta muualle Suomeen", Tarsia toteaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit