Maatalous

Saako kasvin tappaa? Miksi vasikkaa vierotetaan heti? - näin vastaavat vegaani ja maitotilallinen

Maatalous 18.05.2017

Kysymysten ja kommenttien tulva MT:n verkkosivulla yllätti vegaanin ja maitotilallisen. Näin he vastaavat.


Lari Lievonen
Harri Tuomaista (vas.) kiinnostaa teknologia yhtenä keinona edistää eläinten hyvinvointia. Aleksi Kallioja arvioi navettaa ja kotieläintuotantoa ennen kaikkea siitä näkökulmasta, miten eläimet voisivat, jos ne saisivat elää luonnossa keskenään.

Vegaania elintapaa noudattava helsinkiläinen Aleksi Kallioja vietti Harri Tuomaisen maitotilalla Siilinjärvellä viikonlopun ajan huhtikuussa.

Kaksikko sai MT:n lukijoilta läjäpäin kysymyksiä ja kommentteja ennen tapaamista. He pohtivat niitä yhdessä Harrin keittiön pöydän ääressä.

"Kysymyksissä oli paljon hassuja, joihin yksittäisenä ihmisenä tai viljelijänä ei osaa edes vastata", tuumaa Harri.

"Sitten oli monia kärjekkäitä tai hyvin johdattelevia, joilla ei oikein ole todellisuuspohjaa", Aleksi lisää.

Otetaan herrat silti tenttiin vastaamaan muutamiin:

"Kaikki niin kasvit kuin eläimet tulevat luonnossa lopulta syödyksi, joko kuoltuaan tai sitten kuolee syödyksi tullessaan. Miksi ihmiselle on oikeutettua tappaa kasvi mutta ei eläintä?" kysyy Johannes Tiusanen.

Aleksin mielestä kysymykseen tappamisen oikeudesta on vaikea ottaa kantaa.

"Tässä vähän pakotetaan hassuun keskusteluun, joka ei liity suoranaisesti ruokavalintoihin. Kysymyshän on siitä, miten ruokaa tuotetaan. Kasvejakin voidaan tuottaa niin, että se on haitallista kaikille ja kestämätöntä."

"Tuotan maitoa, mutta en näe olevani lehmän tappaja. Pitäisin lehmistä jokaisen vaikka lopun ikää ja hautaisin tilan maille maahan, mutta byrokratia ei anna siihen periksi", toteaa Harri.

Verkkokeskustelussa kysyttiin, miten peltoja lannoitettaisiin ilman karjanlantaa.

"Kyllähän pellot kasvaisivat ilman lannoitustakin. Mutta nykyinen peltomäärä ei riittäisi suomalaisten eikä varsinkaan koko maailman väen ruokkimiseen", huomauttaa Harri.

"Miksi eivät soveltuisi? Eikö kaikki päädy kierron kautta takaisin luontoon, tulee ne ihmisten ruuasta tai ilmasta. Vaikka en tunne asiaa kovin, onhan vaihtoehtoisiakin tapoja lannoittaa ja teknologiat ravinteiden kierrättämiseen kehittyvät", Aleksi miettii.

Ilona Alhoniemi kysyy maidontuottajalta, miten tämä jaksaa lähes vuoden joka päivänä lähteä navetalle ja huolehtia eläimistä, maitohygieniasta ja tuhannesta muusta asiasta.

"Sen verran olen varmaan lahopää, pienellä huumorilla sanottuna. Elämää ei pidä ottaa liian vakavasti. Talvella pimeänä aikana aamulla töihin lähtö on hankalinta", Harri pohdiskelee.

"Ja jaksaa, kun pitää sopivassa määrin vapaatakin – vaikka se olisi vain hetki arjessa työn lomassa."

Alhoniemi miettii myös, eikö vegaaneista ole hassua, että monilla kasvisperäisillä vastikkeilla on lihaan tai maitoon liittyvät nimet. On esimerkiksi soijamaitoa ja -nakkeja.

Aleksi arvelee sen johtuvan siitä, että ihmisten on helpompi ymmärtää nimen perusteella, minkä ruuan tarkoitusta kasvistuote täyttää.

"Soijauutos voisi kuulostaa aika epämääräiseltä. Ja harva kuitenkaan syö ruokaa ihan jalostamattomana. Niinpä nakki tai pihvi kuvaa myös ruuan muodon."

"Ehkä tämä pitäisi osoittaa kielitieteilijöille", hän silti naurahtaa.

Aleksi Kallioja sai luonnollisesti useita kysymyksiä ruokaan liittyen. Hunajan käyttö kiinnosti monia.

"En osta sitä. Mutta sen kaikki vaikutukset ovat vielä minulla tutkiskelussa. Jos joku on leiponut jotain, missä on hunajaa, en kieltäydy siitä", Aleksi vastaa.

Jenni Lehtoaho pohti, miten vegaaniruualla varmistetaan kaikkien tarvittavien ravintoaineiden saanti kuten B12- ja D-vitamiinin.

Aleksi kertoo ottavansa D:tä ja B12:ta monivitamiinina. Lisäksi hän käyttää D-vitaminoituja tuotteita kuten kasvisrasvaa.

"Yhtä lailla maitoakin D-vitaminoidaan. Se aloitettiin sen jälkeen, kun alettiin viime vuosikymmenellä kiinnittää huomiota siihen, että suomalaiset eivät saa pimeänä vuodenaikana tarpeeksi D-vitamiinia", hän lisää.

Tukien välttämättömyydestä ja niin sanotun halvan tuontiruuan suhteesta käytiin MT:n verkkosivulla pitkää keskustelua. Niistä isäntä ja vieraskin keskustelivat runsaasti.

Harri muistuttaa tukien olevan käytössä kaikkialla EU:ssa kuluttajan hyödyksi.

"Jos ne jätetään pois, niin hinnat nuosisivat. Ne on suunniteltu ostajan eduksi, jotta tuotantokustannukset tulee viljelijälle muualta kun tuotteen hinnasta."

"Kyllä kasvinviljelyä voidaan tukea, mutta kysymys onkin siitä, mitä tuotantoa tuetaan", tuumii Aleksi.

"Näen absurdina sen, että olisi on-off -kytkin ja tuet lopetettaisiin kertaheitolla."

Hänen mukaan keskustelun kärki tulisi kohdistaa siihen, kuinka järkevää taloutta on tukea ylipäätään mitään tuotantoa.

"Pitääkö ruuan olla halpaa vai pitäisikö sen olla kohtuuhintaista? Joku sen halpuuden aina maksaa. Jos maidon hinta poljetaan tosi matalaksi, sen maksaa eläin tuotanto-oloissa."

"Tämä pätee monessa muussakin: pitääkö olla halpaa tai olisiko parempi maksaa kohtuullista korvausta?"

Mika Papunen pohti, mistä maatalouden markkinahinnat määräytyvät. "Onko mahdollista tuottaa niin, että tuottajat saisivat enemmän rahaa? Voisiko esimerkiksi tuottajien yhteistyössä pyörittämä osakeyhtiö jalostaa ja myydä tuotteet suoraan asiakkaille?"

Harri Tuomainen muistuttaa, että esimerkiksi raakamaitoa voi myydä myös suoraan tilalta. "Mutta jos monipuolistaisin tuotevalikoimaa, siitä tulisi lisäkustannuksia ja se vaatisi myös lisää peltoalaa."

Lisäksi raakamaidon myyntiin tarvitaan erilliset hygieniatilat ja koulutusta.

"Tottakai tuotteesta saisi paremman hinnan, kun se ei kiertäisi kaupan ja jalostajan kautta. Mutta raakamaitoakin asiakkaiden pitäisi tulla ostamaan se tilalta. Emme ole sellaisen tien varrella, jossa olisi paljon työmatka- tai muuta asiointiliikennettä", hän huomauttaa.

Vasikan varhainen vierottaminen kiinnosti monia, myös Anni Toivosta. "Olisiko maidontuotanto mahdollista ilman sitä tai missä olosuhteissa se olisi mahdollista?", hän kysyy.

Harrin mielestä olisi hyvä, kun lehmä voisi pitää vasikan pidempään kuin muutaman tunnin vierellään.

"Se tuo lisämetrejä navettaan ja tila olisi tyhjänä suuren osan vuotta, eikä sitä sen vuoksi nähty taloudellisesti järkevänä, kun navetta meidän tilalle aikanaan rakennettiin."

"Jos maidon hinta nousisi, kyllä sen investoinnin sitten voisin tehdä."

"Minun mielestäni se on väärin, niin emon kuin vasikan hyvinvoinnin kannalta", toteaa Aleksi.

Vasikan hoidosta kaksikko keskustelee myös perjantaina ilmestyvässä uutisessa MT:n viikonvaihdesivulla. Vähän toisenlainen versio samasta tilanteesta ilmestyy Vihreässä Langassa niin ikään perjantaina.

Aiheeseen liittyvät artikkelit