Maatalous

Saparollinen sika oli saksalaisvieraille ihme

Maatalous 18.06.2016

Suomessa tällä viikolla vieraillut saksalaisryhmä ilmoitti jo etukäteen haluavansa nähdä kolme asiaa: paperikoneen, lypsyrobotin ja pitkähäntäisen sian.


Martin Ylikännö
Vieraat viihtyivät suomalaissikalassa ja kysymyksiä riitti.

Näin kertoo Suomen sikayrittäjien puheenjohtaja Martin Ylikännö Huittisista. Hän esitteli ryhmälle torstaina Satapossu Oy:n lihasikalaa ja sitä, miten sianlihantuotanto onnistuu suuressa mittakaavassa niin, ettei eläinten häntiä tarvitse typistää.

Suomi on yksi harvoista maista, joissa sika kasvaa niin stressittömänä, ettei sen häntää tarvitse katkaista. Keski-Euroopan suurissa sikamaissa siat purevat toisiltaan hännät, ellei niitä typistetä. Typistys onkin yleensä rutiinitoimenpide.

Toimenpide tehdään ilman puudutusta ja se on asiantuntijoiden mukaan hyvin kivulias. On mahdollista, että typistys aiheuttaa myös kroonista kipua.

Suomessa typistystä ei koskaan ole tehty suuressa mittakaavassa, ja vuonna 2002 se kiellettiin yksiselitteisesti ja yhdessä yössä, Ylikännö kertoo.

Tilalla vierailleeseen Alasaksin osavaltioparlamentin maapäivien maatalousvaliokunnan ryhmään kuului 15 kansanedustajaa eri puolueista. Osa kristillisdemokraattien edustajista oli itse sikatilallisia.

Varsinkin he pitivät Ylikännön mukaan mahdottomana, että vastaavasta yhtäkkisestä typistyskiellosta voitaisiin heidän maassaan selvitä.

Vieraat kertoivat, että heidän alueellaan sikatilallinen voi sitoutua olemaan leikkaamatta sikojen saparoita. Siitä saatava hyvinvointikorvaus on 16,5 euroa sikaa kohti.

Vaikka korvaus vaikuttaa suomalaisen tuottajan mielestä hyvältä, vieraiden mukaan vain noin prosentti sikatiloista on lähtenyt mukaan. "He pitävät sitä niin mahdottomana."

Keskustelussa pohdittiin, miksi saparollisten sikojen kasvatus on Suomessa mahdollista. Ylikännö toteaa, että kokoritilälattia on hännänpurennan kannalta ongelma, koska virikemateriaali, esimerkiksi olki, ei pysy siinä. Osan karsinan lattiasta täytyy olla betonia.

Suomessa sioilla on lisäksi tilaa enemmän kuin Saksassa.

Ehkä suurin ero on ruokintatekniikka, Ylikännö toteaa. "Meillä käytetään pääasiassa liemiruokintaa, missä siat pääsevät syömään yhtä aikaa. Saksassa on paljon yhden sian ruokintapisteitä, joihin joudutaan jonottamaan. Se laukaisee herkästi hännänpurennan."

Vieraiden kanssa puhuttiin myös tuottajahintaeroista. He olivat käyneet edellispäivänä maitotilalla ja ihastelivat Suomen korkeaa maidon hintaa.

Sianlihan hinnassa ei eroa Suomen ja Saksan välillä juurikaan ole.

Ylikännö kannattaa lämpimästi sitä, että saparoiden typistyskielto saataisiin leviämään laajemmin Eurooppaan. Se tasaisi kilpailuedellytyksiä ja olisi lisäksi iso eläinsuojelullinen edistysaskel.

"Jos luovutaan porsitushäkeistä, se kohdistuu emakoihin eli muutamaan prosenttiin koko eläinmäärästä. Kastraatioasiat kohdistuvat puoleen sikamäärästä. Jos hyvinvointiin halutaan vaikuttaa laajasti, kannattaa muistaa, että typistyskielto vaikuttaa kaikkiin sikoihin."

Lue myös:

Hännällinen sika voisi olla vientivaltti

Suomen saparolliset siat hämmästyttävät taas EU:ssa

Tieto hännällisistä sioista leviää Euroopassa

Saksalaiskaupat maksavat tuottajalle sian hyvinvoinnista

Sikaruuhka purkautuu Puolaan - hyvinvoinnista kertova saparo ei houkuta ostajia

Aiheeseen liittyvät artikkelit