Sateet näkyvät jo sadon määrässä – kosteus rokottanut myös laatua

Kalle Vuori kynti eilen tiistaina syysvehnälohkoa kylvökuntoon. Puimatta hänellä on vielä 100 hehtaarin ala. Kuva: Kari Salonen

Puintien edistyminen viljalajeittain. Kuva: Jukka Pasonen

Viikonloppuna eteläisen ja läntisen Suomen yli pyyhkäissyt saderintama aiheutti harmia muuten varsin hyvän puintiviikon päätteeksi. Erityisesti Satakunnassa ja Uudellamaalla sateet olivat rankkoja, ja niiden pelätään aiheuttaneen paikoin laatuongelmia.

Vilja-alan yhteistyöryhmä (Vyr) kokosi jälleen maanantain ja tiistain aikana näkemyksiä puintitilanteesta asiantuntija­raadiltaan eri puolilta maata.

Varmoja tietoja viljasadon laadusta ei vielä ole. Paikoin on kuitenkin jo viitteitä laadun kärsimisestä huonojen korjuukelien seurauksena, arvioivat asiantuntijat.

Pohjanmaalla puidusta kaurasta laossa on ollut yli puolet. Etelä-­Pohjanmaan kaura­pelloilla on pieniä aloja laossa. Varsinkin ohra- ja kaurakasvustot ovat olleet ränsistyneitä.

Uudellamaalla kasvustot ovat kosteasta säätyypistä huolimatta vaikuttaneet hyväkuntoisilta. Lakoontumisia ei ole ollut pieniä esiintymiä lukuun ottamatta, eikä tähkäidännästäkään juuri ole merkkejä. Kasvustot eivät ole kypsyneet tasaisesti. Kaurassa on nähty harmautta.

Keski-Pohjanmaalla ohrassa on jonkin verran jälkiversontaa ja epätasaista tuleentumista.

Keski-Suomessa asiantuntijat ovat havainneet jonkin verran lakoontumista ja tähkä­idäntää.

Varsinais-Suomessa kasvustot ovat pysyneet pääsääntöisesti hyvin pystyssä eikä vakavia ongelmia ole vielä näkyvissä.

Pohjois-Pohjanmaalla silmin havaittavia ongelmia ei asiantuntijoiden kertoman mukaan ole toistaiseksi näkyvissä. Myös Keski-Pohjanmaalla tilanne on hyvä: kasvustot eivät ole olleet laossa eikä tähkäidäntää ole havaittu.

Pohjois-Savossa hehtolitrapainot ovat osalla lohkoista olleet heikkoja.

Kauppakelpoista tavaraa ei kaikilta pelloilta ole saatu. Suurimmaksi osaksi sadon määrä on kuitenkin ollut normaali.

Pohjanmaan lakoviljassa hehtolitrapainot ovat alhaisia, mutta muuten ne ovat olleet hyviä. Poikkeuksena on Pietarsaaren-Kokkolan alue, jossa ohran hehtolitrapainot ovat pudonneet dramaattisesti.

Etelä-Pohjanmaan ohran ja kauran hehtolitrapainot ovat viime vuotta alhaisemmat. Jyvät ovat normaalia tummempia, mutta valkuaispitoisuudet normaaleja.

Keski-Pohjanmaalla ohran hehtolitrapainot vaihtelevat välillä 63 ja 70.

Varsinais-Suomessa sadon laadun odotetaan olevan keskivertoa lukuun ottamatta vehniä, joiden valkuaiset ovat olleet hieman alakantissa.

Uudellamaalla hehtolitra­painot vaihtelevat asiantuntijoiden mukaan suuresti lohkoittain ja alueittain. Syysvehnissä ja rukiissa sakoluvut ovat olleet hyvät, valkuaiset normaalit. Ohran hehtopainot ovat olleet alhaisia. Kosteuden myötä laatu­tappioita on mahdollisesti jonkin verran odotettavissa.

Keski-Suomessa osa ohrasta on ollut kevyttä. Kaurat ovat olleet selvästi viimekesää keveämpiä.

Vehnien laatua ei pysty vielä arvioimaan.

Sää on monin paikoin suosinut punahomeiden kehittymistä. Havaintoja siitä on tehty ainakin Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa.

Keski-Suomessa punahomeita ei ole vielä ongelmaksi asti. Sen sijaan Uudellamaalla korkeita pitoisuuksia on todettu vehnällä ja kauralla. Varsinais-Suomessa punahometta on todennäköisesti kaurassa.