Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Suomalaiset luomukasvit viedään käsistä – miksi viljely laahaa perässä?

Maatalous 22.02.2017

Kotimaisen luomurehuvehnän hinta tuplaantui vuodessa: "Koskaan ei ole ollut näin hyvä tilanne."


Markku Vuorikari
Luomurehuvehnästä maksetaan nyt korkeaa hintaa. Luomusta kiinnostunut viljelijä voi hyödyntää tilatason suunnittelussa Neuvo 2020 -tukea.

Luomulle on nyt imua. Luomurehuvehnän myyntihinnat ovat vuodessa kaksinkertaistuneet.

Tuhannesta kilosta rehuvehnää maksettiin helmikuussa enimmillään 146 euroa, kun luomurehuvehnästä sai samaan aikaan jopa 340 euroa.

Luomumallasohrasta sai vuosi sitten enimmillään 275 euroa. Nyt ylin hinta on 380 euroa. Tavanomaisesta mallasohrasta sai helmikuussa yli puolet vähemmän, 150 euroa tonnilta.

"Koskaan ei ole ollut näin hyvä tilanne", iloitsee Pro Agrian luomuasiantuntija Jari Luokkakallio. "Kaikki kasvista riippumatta menee kaupaksi. Kysyntä on niin kovaa, että seuraavatkin vuodet menevät hyvällä hinnalla."

Kannattavuudessa suurin ero tavanomaisen ja luomun välillä on juuri viljantuotannossa, ilmenee Luonnonvarakeskuksen selvityksestä.

Kysyntä kasvaa, vaan pysyykö luomuviljely perässä? Seinäjoella lähialueiden tuottajat kokoontuivat keskustelemaan viime keskiviikkona luomuviljelystä ja luomurehun tarpeesta.

Usealla luomukotieläintilalla on jo pulaa paikallisesta tuotannosta sekä viljan että valkuaisen osalta. Maaseutupalvelujen asiantuntija Jenni Koski IntoSeinäjoki Oy:stä sai idean tilaisuuden järjestämiseen kierrettyään tapaamassa alueen viljelijöitä.

Satotasot luomussa eivät tavanomaisiin yllä. Viivan alle jäävät eurot kuitenkin ratkaisevat kannattavuuden.

Miksei luomuun siis siirrytä vauhdikkaammin?

Osa muutoksen nihkeydestä voi johtua ennakkoluuloista, Koski pohtii. Luomu voidaan mieltää edelleen tehottomaksi puuhasteluksi. "Luomu pitäisi nähdä liiketaloudellisena valintana, vaihtoehtona tuotantosuuntien joukossa", hän summaa.

Paikalla oli luomuviljelijöitä jakamassa omia kokemuksiaan. Monet empivät aluksi luomuun siirtymistä, mutta ovat olleet valintaansa tyytyväisiä. Luomukasvintuottaja Reijo Haavistolle tuotantosuunnan muutos palautti kadonneen motivaation.

"Luomutuotanto on tuonut aivan uutta intoa tekemiseen.”

Luomussa Haavistoa miellyttää erityisesti riskittömyys: jos satovuosi on kehno, eipä maahan ole mennyt kalliita ostolannoitteitakaan.

Aiheeseen liittyvät artikkelit