Maatalous

Tällä yrittäjäkaksikolla riittää virtaa: 1 400 nautaa navetoissa ja lisää on tulossa

Maatalous

Tällä yrittäjäkaksikolla riittää virtaa: 1 400 nautaa navetoissa ja lisää on tulossa

Maatalous 13.09.2017 Kristiinankaupunki

Samuel Ingvesin ja Marcus Teirin yhteisnavetta valmistui maaliskuussa. Sen jälkeen Teir on jo ehtinyt rakentaa itselleen uuden emolehmäpihaton.

Perhetiloja tarvitaan, mutta meille tämä on bisnes.

Kuluva syksy on ollut poikkeuksellista aikaa kristiinankaupunkilaisille maatalousyrittäjille Samuel Ingvesille ja Marcus Teirille. Hetkeen kummallakaan ei ole ollut rakennusurakoita kilpailutettavana tai työmaata valvottavana.

Nuoret miehet ovat investoineet viimeksi kuluneina vuosina rohkeasti naudanlihan tuotantoon. Molemmat hoitavat omia kotitilojaan, joissa 29-vuotiaalla Ingvesillä kasvaa 480 pihvisonnia ja 27-vuotias Teir kasvattaa emolehmiä 60-paikkaisessa pihattonavetassa, joka valmistui juuri tänä syksynä.

Näiden lisäksi miehet perustivat pari vuotta sitten yhteisen osakeyhtiön, Ab Euro-Bull Oy:n. Yhteinen navetta valmistui maaliskuun alussa, ja siellä on ruokittavana 850 maitorotuista tai maito- ja liharotujen risteytyssonnia. Omat ja yhteiset eläimet yhteenlaskettuina karjaa on noin 1 400 päätä. Peltoa yrittäjillä on viljelyksessä yhteensä noin 600 hehtaaria, kun mukaan lasketaan omat, vuokratut ja sopimusviljelypellot. Pelloilla kasvaa vain nurmea.

Idea yhteisestä navetasta syntyi Marcuksen kotikylässä Härkmeren kahvilassa. Samuel asuu kymmenen kilometrin päässä naapurikylässä Skaftungissa.

"Meillä molemmilla oli tarkoitus laajentaa tiloja. Aloimme miettiä, että mitä jos rakennettaisiin kimppanavetta. Nyt ollaan täällä", Ingves kertoo jättinavetan taukohuoneessa.

Yhteisessä yrityksessä on paljon etuja. Työtä voi vuorottaa ja lomien järjestäminen onnistuu helpommin kuin perheyrityksessä. Myös koneet voidaan hankkia yhteisiksi.

Nuoresta iästään huolimatta miehet ovat olleet jo vuosia maatalousyrittäjinä.

"Ostin isän, äidin ja sedän maatilan vuonna 2007, heti armeijasta päästyäni 19-vuotiaana. Olin silloin kai Suomen nuorin maajussi", Ingves sanoo. Ura alkoi 50 emolehmällä ja 55 hehtaarilla peltoa.

Ingves on käynyt maatalousalan koulutuksen Vaasassa. Teirillä on metallialan koulutus.

Samuel Ingves tarkkailee navetan taukohuoneesta valvontakameroiden kuvista, että kaikki sujuu kuten pitääkin.

Kun yhteisnavetan rakentamispäätös oli tehty, sen sijainniksi valittiin aiemmin rakentamaton metsätontti, jolle molemmilla yrittäjillä on yhtä pitkä matka kotoaan. Maa ostettiin kaverilta.

"Hän sanoi, että jos olette niin hulluja, että haluatte rakentaa sinne navetan, niin kyllä minä myyn", Ingves muistelee.

Pihattonavetan pinta-ala on 3 700 neliötä, josta rehustamon osuus on 700 neliötä. Navetassa on 32 karsinaa ja kahdeksan sairaskarsinaa. Navettaa halkoo kaksi pitkää käytävää, joiden yläpuolella automaattinen mattoruokkija huolehtii rehujen jakelun neljä kertaa päivässä.

Kristiinankaupungissa viljellään paljon perunaa, ja myös Euro-Bullin sonnit syövät paikallista perunarehua muun rehun ohella.

Nautojen perunarehu ajetaan suoraan paikalliselta perunajalostamolta navetan pihalla sijaitsevaan aumaan, Marcus Teir kertoo.

Navetan kustannusarvio oli 2,4 miljoonaa euroa. Kustannukset kuitenkin ylittyivät kymmenellä prosentilla. Hintaa nosti muun muassa se, että metsätontille piti vetää sähköt ja vesi alusta alkaen, mitään ei ollut valmiina. Monta kertaa piti räjäyttää kalliota, ennen kuin urakka saatiin päätökseen.

"Vesilinja oli kallis. Meidän piti vetää 700 metriä omaa vesijohtoa", Teir kertoo.

Lattia on betoniritilää, joiden raoista lanta valuu itsekseen alas. Lattiassa ovat navetan ainoat isot ulkomaan hankinnat. Ritilät hankittiin Tanskasta. Kaksi kolmasosaa ritilästä on päällystetty Saksasta tilatulla kumimatolla, jotta eläinten sorkat pysyisivät kunnossa. Kuivikkeita navetassa ei käytetä.

"Kumimaton käyttöaika on ehkä kymmenen vuotta", Ingves arvioi.

Lannan varastointiin on varattu yhteensä 10 000 kuutiota tilaa. Lantaa levitetään pelloille kolme kertaa vuodessa. Levitys on ulkoistettu urakoitsijalle kuten hyvin pitkälti muutkin peltotyöt. Navetassa työskentelee yksi ulkopuolinen työntekijä.

Jukka Pitkäkoski on Euro-Bullin navetan ainoa ulkopuolinen työntekijä. Hän lähettää rehut matkaan kauko-ohjauksella.

Yhteisnavetassa kasvavat sonnipojat tulevat Porista, joten 5–6 kuukauden ikäisillä naudoilla on kohtuullinen, noin tunnin automatka Euro-Bullin navettaan. Kristiinankaupungissa ne kasvavat noin vuoden ajan. Euro-Bull on HK Scanin tuottaja, joten lähin teurastamo on Paimiossa Varsinais-Suomessa.

Kun yhteisnavetta oli valmisteilla, yrittäjät kilpailuttivat Atrian ja HK Scanin. Jälkimmäisen kanssa solmittiin viiden vuoden sopimus. Omilla tiloillaan Teir kasvattaa nautojaan HK Scanille, Ingves puolestaan Atrialle.

Vaikka yrittäjäkaksikko pyörittää jo nyt valtavaa eläinmäärää, laajennussuunnitelma lupineen on jo valmiina. Tarkoituksena on tuplata yhteisnavetan pääluku 1 600 nautaan. Tuleva laajennus otettiin huomioon jo ensimmäisen navetan rakennusvaiheessa: esimerkiksi aggregaatin teho riittää laajennuksen jälkeenkin. Rakennushanke on suunnitteilla ensi vuoden loppupuolelle.

"Heti kun saamme koko vuoden tilinpäätöksen, jonka voimme esittää pankille ja elykeskukselle, aloitamme laajennuksen", Ingves suunnittelee.

Ensi vuonna tälle tontille on tarkoitus ryhtyä rakentamaan toista isoa navettaa.

Ingves ja Teir ovat molemmat perhetilojen kasvatteja, joita perheenjäsenet edelleen auttavat kotitilojen pyörittämisessä. Silti he arvioivat, että todella isoja, yrityspohjalta toimivia tuotantoyksiköitä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.

"Se on vain niin, että jos maataloudessa haluaa olla mukana, pitää olla iso. Tai toinen vaihtoehto on luomutila, josta myydään liha itse", Ingves sanoo.

"Perhetiloja tarvitaan, mutta meille tämä on bisnes. Mielestäni se on ihan hyvä, jos jokaisessa kunnassa on joku tällainen hullu tyyppi. Muut voivat viljellä tavallisia tilojaan."

Miljoonaluokan investointien riskit eivät yrittäjiä pelota – jos pelottaisivat, he eivät niihin varmasti ryhtyisi.

"Onhan se iso riski. Mutta kannattavuuslaskelmat on tehty huonoilla päiväkasvuilla ja huonoilla hinnoilla."

Suomen suurimpia nautatilallisia kristiinalaiset eivät 1 400 naudan karjallaan ole, eivätkä he sitä myöskään tavoittele.

"Olemme mitoittaneet investoinnit peltopinta-alan mukaan", Ingves kertoo.

Atrian suurin nautakasvattamo on Kalajoella sijaitseva Bull-Stop, jonka navetoista lähtee vuosittain jopa 1 500 eläintä. Kiuruvedellä HK Scanille nautoja kasvattavalla Elovaaran perheellä on myös enemmän nautoja kuin Euro-Bullin yrittäjillä.

Maitotilojen hupeneminen ei huolestuta nuoria yrittäjiä. "Se on HK:n huoli. Kaikki vasikat, jotka he ovat luvanneet, on saatu. Jos meillä on hyvät päiväkasvut ja homma toimii, saamme kyllä vasikoita", Samuel Ingves uskoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit