Maatalous

Tanskalaiset alkavat markkinoida sianlihaa hyvinvointimerkillä

Maatalous 12.07.2016

Suomalaiset siat täyttäisivät jo nyt ison osan tanskalaisten erityismerkin ehdoista.


Markku Vuorikari
Suomessa on tehty vuosikymmeniä töitä eläinten hyvinvoinnin eteen. Markkinoinnissa sitä ei ole osattu täysin hyödyntää.

Tanskan ympäristö- ja ruokaministeriö on luomassa sianlihalle hyvinvointimerkkiä. Kolmiportaisessa merkissä mennään yli EU:n ja Tanskan eläinten hyvinvointivaatimusten.

Hyvinvointimerkillä pyritään vastaamaan eläinten hyvinvoinnista kiinnostuneiden kuluttajien kysyntään. Tavoitteena on myös tukea viljelijöitä investoimaan eläinten hyvinvointiin. Myös tuontiliha voi saada merkin.

Suomalaisilla tiloilla iso osa tanskalaismerkin vähimmäisvaatimuksista täyttyy jo Suomen nykyisen lainsäädännön nojalla. Ehdoissa vaaditaan muun muassa koskematonta saparoa, joka suomalaisilta sioilta löytyy. Samoin ehtojen virikevaatimukset täyttyvät Suomessa, MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala kertoo.

”Tilavaatimus on meillä suurempi kuin direktiivin vähimmäisvaatimus, joten sekin täyttyy”, Suojala lisää.

Tanskan hyvinvointimerkki vaatii, että eläinten kuljetusaika ei saa ylittää kahdeksaa tuntia. Suomessa pitkien välimatkojen takia aika voi joskus ylittyä, mutta yleensä ei. Merkin vaatima vapaa porsitus ja tiineytyshäkkien käytön kielto eivät Suomessa täyty.

Tanskalaismerkin seuraavassa portaassa vaaditaan edellisten lisäksi lisää tilaa. Korkeimmassa kolmen tähden luokassa tilamäärää lisätään vielä entisestään ja vaaditaan eläimille ulkoilumahdollisuus.

Suomalainen tuottaja ei ole saanut taloudellista hyötyä saparollisista sioista. Asia on kääntynyt jopa päinvastoin.

”Kun välityspossuja on viety Baltiaan ja Puolaan, ainakin on huhuja siitä, että pitkästä hännästä on sakotettu”, Suojala kertoo.

Apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen maa- ja metsätalousministeriön ruokaosastolta toteaa, että suomalaiset eivät ole viennissä osanneet tuoda riittävästi eläinten hyvinvointia valttina esiin.

”Viennissä me suomalaiset emme varmastikaan ole vielä osanneet tuoda riittävästi esille tuotteidemme korkeaa laatua ja eläinten hyvinvoinnin eteen tehtyä työtä, joissa olemme edellä muita maita. Näitä on juuri muun muassa se, että meillä ei sioilta katkaista häntiä eikä siipikarjalta nokkia ongelmien ennaltaehkäisemiseksi.”

”Myös eläinten korkea terveydentaso ja vähäinen tarttuvien tautien määrä vaikuttavat eläinten hyvinvointiin oleellisesti eivätkä nämäkään ole itsestäänselvyyksiä, vaan vuosikymmenien työn tulos.”

Lue lisää:

Saparolliset siat kertovat suomalaisviljelijöiden ammattitaidosta ja asenteesta

Pohjoismainen antibioottirajoitus saa kannatusta maailmalla

Aiheeseen liittyvät artikkelit