Maatalous

Tieteeltä herkkupala tislaamoille: Ohran perimä selvitettiin, oluen tuotanto scifi-aikaan

Maatalous 26.04.2017

Viljelijöiden lisäksi panimoille ja tislaamoille luvassa uusia mahdollisuuksia


Jaana Kankaanpää
Ohraa suomalaispellolla.

Kansainvälinen kymmenen tutkijan ryhmä on saanut selvitettyä ohran perimän eli genomin. Kymmenen vuotta kestäneessä tutkimushankkeessa oli mukana kaksi suomalaistutkijaa Helsingin yliopistosta.

Tutkimustulos uutisoitiin tänään kansainvälisessä Nature-tiedelehdessä. Tutkimustuloksen merkityksestä viestii muun muassa se, että tulos nostettiin lehden kansijutuksi.

Perimän selvittäminen mahdollistaa entistä tarkemman lajikejalostuksen. Sen ansiosta pystytään jatkossa jalostamaan muun muassa erilaisiin sääoloihin ja maaperäoloihin sopeutuneita lajikkeita.

Viljelijöiden lisäksi tutkimus avaa merkittäviä ovia myös panimoteollisuudelle ja mallasohran jalostukselle. Tutkijoiden mukaan "oluiden sekä esimerkiksi viskien kehittäminen ottaa harppauksen kohti scifi-aikaa".

Ohran perimässä on monia geenejä, jotka koodaavat tärkkelystä sokereiksi pilkkovia entsyymejä. Entsyymit tunnetaan amylaaseina ja juuri ne vaikuttavat ohran mallastukseen.

Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin ryhmänjohtajan, professori Alan Schulmanin mukaan monet panimot ovat seuranneet tutkimusta kiinnostuneena. Tutkimuksen ansiosta eroja eri maltaiden avulla voidaan tutkia helposti.

Esimerkiksi erikoisoluiden kehittelyyn perimän selvittäminen antaa aivan uusia mahdollisuuksia.

"Tämä on myös kulttuurisesti merkittävä asia, sillä vanhimmat löydökset oluesta ulottuvat aina 5 000 vuoden taakse."

Schulman oli toinen tutkijaryhmän suomalaisjäsenistä. Hänen lisäkseen ryhmässä oli mukana Jaakko Tanskanen Luonnonvarakeskuksesta Lukesta.

Tutkittu ohralajike ei ole suomalaispelloilta tuttu. Kohteena oli Morex-niminen mallasohralajike.

Se on yhdysvaltalainen lajike, jota on jo aiemminkin tutkittu runsaasti.

Jatkossa muiden lajikkeiden perimää verrataan tähän perimältään hyvin puhtaaseen ja yhtenäiseen linjaan. Tieteelle perimänsä antanut kasvi on tallennettu Gaterslebenin geenipankkiin Saksaan.

Ohran perimän selvittäminen oli hyvin mittava työmaa.

"Kasvien perimät ovat usein hyvin suuria, ohralla se on lähes kaksinkertainen ihmisen perimään verrattuna", Schulman kertoo.

Ohraa on viljelty jo noin 12 000 vuotta sen hyvien ravintoarvojen ja korkean kuitupitoisuuden ansiosta.

Ohran merkitys on yhä hyvin merkittävä sekä elintarvikealalle että rehutuotannolle. Maailman elintarvikejärjestö FAO:n tilastojen mukaan ohra on Suomen viljellyin kasvi ja Euroopassakin toiseksi viljellyin heti vehnän jälkeen.

"Tärkeintä on, että tutkimuksen ansiosta saamme tulevaisuudessa parempia satoja. Perimä auttaa jalostamaan lajikkeita, jotka kestävät esimerkiksi paremmin kuivuutta ilmastonmuutoksesta kärsivillä alueilla, eivät ole yhtä haavoittuvaisia erilaisille kasvisairauksille", Schulman sanoo.

DNA:n rakenne julkaistiin vuonna jo 1953. Viime vuosina geenitutkimuksessa käytetty tekniikka on kehittynyt nopeasti.

Ihmisen perimä saatiin selvitettyä vuonna 2003. Kuvaavaa on, että nyt saman työn hintalappu olisi vain 0,1 promillea senaikaisesta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit