Tutkijat: Kuluttajien valinnat ratkaisevat lihakohun vaikutuksen

Brasilialaisen tuonnin poistuminen tarkoittaa ainakin hetkellistä lihapulaa EU:ssa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kuluttajien ostopäätökset vaikuttavat paljolti siihen, miten markkinat kehittyvät Brasilian sotkun jälkeen varsinkin naudan­lihassa.

Brasilian poistuminen markkinoilta tarkoittaisi ainakin hetkellistä lihapulaa, sillä korvaavaa tuotantoa ei ole. Hinnat saattavat sen takia nousta, arvioi tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori PTT:ltä.

Suomessa vaikutukset jäänevät vähäisiksi. Joistakin arvo-­osista voi tulla niukkuutta ja kulutus siirtyä sian- ja siipi­karjanlihaan.

Tutkimusjohtaja Pasi Holm Taloustutkimuksesta näkee liha­skandaalissa yhtäläisyyksiä 1990-luvun lopun bse-kohun kanssa. Kuluttajat siirtävät ostojaan kotimaiseen lihaan ja kyselevät ravintoloissa lihan alkuperää.

Asia unohtuu kuitenkin pian ja kulutus palaa ennalleen, jos paljastuksia ei tule lisää, hän arvelee.

”Myös alkuperä sekoittuu helposti, onko liha Brasiliasta vai Argentiinasta. Bse-kohu leikkasi myös sianlihan menekkiä, vaikka tauti koski lampaita ja nautoja.”

Tuottajahintoihin Holm ei usko vaikutuksen siirtyvän aina­kaan heti, siitä pitävät huolen pitkät toimitussopimukset.

Lihan tuontiyhtiöt Pan Nordic Meat (PNM) ja Norvida joutuivat viikonloppuna myrskyn silmään, kun brasilialaislihan tuontiketjua alettiin selvittää. Molemmat tuovat Brasiliasta naudanlihaa, mutta kertovat tuontimäärien pudonneen viime vuosina selvästi.

PNM:n toimitusjohtaja Gustaf Salmelin sanoo kuluttajan mieltymysten vieneen kysyntää rasvaisemman lihan suuntaan kuin mitä Brasilian malore-rotu tuottaa. Siksi muut laadut ovat ajaneet brasilialaisen ohi.

PNM:n yhteistyöyritys Brasiliassa ei ole viranomaistutkinnan kohteena. PNM tuo jonkin verran brasilialaista naudanlihaa EU:n sisämarkkinoilta ja alkuperän selvitys on käynnissä. Broilertoimittaja Seara löytyy EU-tutkinnassa olevien yritysten joukosta, mutta muun kuin broilerin osalta.

Norvidan käyttämät laitokset eivät ole olleet syytöksien tai tutkinnan alla, kertoo puolestaan toimitus­johtaja Mikko Tamminen.

Niin lihan tuontiyhtiöissä kuin kotimaisissa lihataloissa korostetaan yhteen ääneen hankintaketjun vastuullisuutta ja laadunvalvonnan huolellisia käytäntöjä.

MM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio tiivistää, että Suomessa asiat on hoidettu hyvin ja se on tullut kalliiksi myös tuottajille. Hän toivoo, että hyvin tehdystä työstä ollaan valmiita maksamaan. ”Moskaa saa halvalla.”

”Tärkeää on koko ketjun hallinta tilalta alkaen. Tarvitaan tuotantoeräkohtaista seurantaa”, lausuu Tamminen.

Suurimmat kotimaiset lihatalot Atria ja HK Scan eivät tuo lihaa Brasiliasta.

”Taas kerran nähdään, että emme voi ulkoistaa ruuantuotantoa”, kommentoi Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn.

”Brasilialaiseen lihaan liittyvät uutiset ovat valitettavia ja alleviivaavat hankintaketjun vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä”, luonnehtii HK Scanin viestintäjohtaja Marja-Leena Dahlskog.

MT:n soittokierros liha-alan toimijoille osoitti, että Brasilian tuonnin merkitystä vähäteltiin. Silti selviää, että Suomeen tulee ”brassilihaa” myös muiden EU-maiden kautta.

”Tällaisen tilanteen selvittäminen olisi tosi hankalaa, jos ostaisimme välikädeltä jostain muualta Euroopasta. On sellaisiakin, jotka ostavat ei-suomalaisilta yrityksiltä ulkolaista lihaa”, Gustaf Salmelin huomauttaa.

Atria myöntää käyttävänsä Lithells-merkin suurtalous­tuotteissa myös eurooppalaista lihaa. Toimitusjohtaja Gröhn ei kuitenkaan pelkää, että EU:n ulkopuolelta tuodun lihan alkuperä voitaisiin sen Eurooppaan tullessa häivyttää.

”Uskon, että eurooppalaiseen merkintäjärjestelmään voi luottaa. Se on vedenpitäväksi tehty systeemi.”

Maatalous- ja ympäristöminis­teri Kimmo Tiilikainen (kesk.) pitää mahdollisena, että myös suurkeittiöissä voitaisiin velvoittaa parempaan alkuperän esittämiseen. Syksystä lähtien alkuperämaan tulee olla merkitty vähittäiskaupassa myytäviin lihajalosteisiin.

”Suurkeittiössä on tarvetta selvittää, kuinka alkuperämerkintöjä voitaisiin parantaa”, hän sanoo.