Maatalous

Tutkijoiden tulevaisuuden kauhukuva: Maa karkaa sijoittajille, eläinten oikeudet romukoppaan, unioni hajoaa

Maatalous 25.02.2017

Ryhmä Ruotsin maatalousyliopiston tutkijoita, neuvojia ja opiskelijoita pohtii kirjassa eri tulevaisuudenkuvia.


Jukka Pasonen
Onko tulevaisuus robottien?

Ilmastonmuutos etenee vääjäämättä ja sysää maataloustuotantoa pohjoisemmaksi. Ruotsista tulee entistä selvemmin ruuan viejä ja sama koskee Suomea.

EU:lle povataan synkkiä aikoja ja koko unionin epäillään romahtavan seuraavien 13 vuoden aikana.

Kaikin puolin epävarmuus lisääntyy, mikä nostaa elintarvikkeiden hintoja. Eläinsuojelulainsäädäntö on vuonna 2030 pantu romukoppaan, samoin jokamiehenoikeudet ja eläinten oikeudet.

Kansainväliset sijoittajat ovat rynnänneet markkinoille ja ostaneet pääosan viljelymaasta perheviljelmien nenän edestä.

Näin visioi tutkija Torbjörn Jonsson maatalousyliopistosta Uppsalasta.

Jonssonin mukaan tämä on vain kauhuskenaario, kun markkinatalous ja vapaa kilpailu sanelevat kehitystä.

Ryhmä Ruotsin maatalousyliopiston, SLU:n, tutkijoita, neuvojia ja opiskelijoita julkaisi kirjan Framtidsberättelerser, Tulevaisuuskertomuksia.

Kirjan tekijöitä haastellaan ruotsalaisen Lantmannen-lehden helmikuun numerossa.

Kirjoittajat eivät anna valmiita vastauksia, vaan herättävät keskustelua ja ajatuksia, miten voi käydä. Aikajänteeksi on valittu vuosi 2030 ja maalissa voi odottaa katastrofi tai lintukoto.

Katastrofivaihtoehtoa tutkijat eivät pidä todennäköisenä.

Todellisuudessa muutokset jäävät heidän mukaansa pieniksi. Perheviljelmä pitää pintansa ja ympäristöstä pidetään entistä parempaa huolta, Jonsson ennustaa.

Miten käy peltojen omistuksen?

Ruotsissa keskustellaan jo, voivatko kansainväliset jättiyhtiöt ostaa maata kuten aasialaiset ovat tehneet Afrikassa. Jonsson arvelee, ettei tätä sallita ainakaan lähivuosikymmeninä.

Paljon riippuu siitä, miten valtioiden talous kehittyy. Jos Suomen talous on kunnossa, myös ruokahuolto toimii. Jos talous heikkenee ja väestön kasvu kiihtyy, tilanne on paljon hankalampi. Ruuasta on niukkuutta ja hinnat nousevat.

Ympäristönsuojelussakaan ei odoteta isoja muutoksia vuoteen 2030 mennessä, vaikka väestön kasvu voi tuoda ongelmia.

Jotta kasvihuonekaasujen päästöjä voidaan hillitä, lihan syöntiä pitää joka tapauksessa vähentää merkittävästi.

Luomun ja perinteisen viljelyn vastakkainasettelusta pitäisi luopua, sillä kummallakin on puutteensa, toteaa kasvinviljelyekologian tutkija Lars Andrsson Ruotsin maatalousyliopistosta.

Pikemminkin pitäisi löytää yhteinen tie, poimia luomusta ja tavanomaisesta viljelystä hyvät osat ja yhdistää ne.

Huoltovarmuudesta on alettu keskustella Ruotsissa, kun epävarmuus Itämerellä on lisääntynyt.

Ruuan omavaraisuus on nostettu yhdeksi huoltovarmuuden kivijalaksi ja kriisiaikoihin valmistautumista mietitään aivan eri lailla kuin muutama vuosi sitten.

Kynnyskysymys on, onnistutaanko maataloudessa luopumaan öljystä. Jos siinä onnistutaan, silloin on ratkaistu ylivoimaisesti suurin huoltovarmuuteen liittyvä riski, miettii tutkija Camilla Eriksson SLU:sta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit