Uusi Ruokavirasto otetaan Seinäjoen Mavissa lämpimästi vastaan
Keskeinen asia virastofuusiossa on tietohallintojen yhteensovittaminen.
Mavin ylijohtaja Antti-Jussi Oikarinen pitää perusteltuna päätöstä yhdistää maatalousalan asioita käsittelevät virastot saman sateenvarjon alle. Kuva: Johannes TervoSeinäjoen Mavissa iloitaan siitä, että Ruokavirasto kokoaa saman katon noin tuhannen maatalousjärjestelmien parissa työskentelevän osaajan tiedot ja taidot.
”Pidän selvänä, että päätöksenteko ja yhteistyö nykyisten Mavin, Eviran ja Mitpan kesken on mutkatonta ja sujuvaa, kun olemme kaikki hallinnollisesti saman katon alla”, Mavin ylijohtaja Antti-Jussi Oikarinen toteaa.
Valtion toteuttama virastofuusio on Oikarisen mukaan looginen ja perusteltu ratkaisu.
”Uutta Ruokavirastoa aletaan vasta muodostaa, ja käytännön askelmerkit tarkentuvat matkan varrella. Pidän kuitenkin selvänä, että tällä tavoin päästään parempaan asiakkuuksien hallintaan. Virastoilla on paljon yhteistä asiakasrajapintaa, joka saadaan tehokkaammin hyödynnettyä saman sateenvarjon alla”, Oikarinen hahmottelee.
Myös Seinäjoella iloitaan Ruokaviraston päätoimipaikan saapumisesta paikkakunnalle.
”Vaikka kyseessä on laaja, monipaikkainen ja moderni virasto, on tällä vähintäänkin suurta symboliarvoa Etelä-Pohjanmaan maakunnalle, joka on nimennyt itsensä ruokaprovinssiksi”, Mavin henkilöstö- ja talousasioista vastaava johtaja Sini Kuoppa-aho toteaa.
”On myös erittäin tervetullut poliittinen viesti Sipilän hallitukselta, että valtion viraston pääpaikka sijoitetaan maakuntaan”, Oikarinen summaa.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta, Maaseutuvirasto Mavista ja osasta Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskus Mitpaa syntyvä uuden Ruokaviraston toiminta alkaa 1.1.2019. Viraston päätoimipaikka on Seinäjoki.
Yhdistettävissä virastoissa työskentelee yhteensä noin tuhat henkeä. Toimipaikkoja on 20, joista suurimmat ovat Helsinki, Kuopio, Lapinjärvi, Loimaa, Oulu ja Seinäjoki. Lisäksi teurastamopaikkakunnilla eri puolilla Suomea toimii noin sata työntekijää lihantarkastustehtävissä.
Keskeinen asia virastojen yhdistymisessä on tietohallintojen yhteensovittaminen.
”Kaikki tehokkuus lähtee siitä, että tehdään yhteistyötä. Avainhyötynä on, että kaikki maatalousjärjestelmiä tässä maassa kehittävät tahot menevät saman katon alle”, Mavin tietohallintojohtaja Juha Antila korostaa.
Ylijohtaja Oikarinen hakee vertailukohtaa Kelasta.
”Siellä on kyetty joustavasti rakentamaan ja päivittämään tietohallintojärjestelmiä, kun kehittämistyötä on tehty saman talon sisällä. Tavoitetilana voidaan pitää sitä, että uusien budjettilakien tullessa voimaan loppuvuodesta, täytyy tukia pystyä maksamaan jo heti tammikuussa päivitettyjen järjestelmien kautta”, Oikarainen tähdentää.
Takavuosina Mavi joutui myrskyn silmään jatkuvien viljelijöiden tukimaksuviivästysten johdosta.
”Iso haaste on ollut, että täällä Mavissa olemme tuoneet käytäntöön maailman monimutkaisinta tukimaksatusjärjestelmää”, ylijohtaja Oikarinen toteaa.
Tietohallintojohtaja Antila arvioi, että vastaavilta ongelmilta vältytään, kun maataloustukijärjestelmistä vastaavat virastot ovat saman katon alla.
”Teknologia-asioita tärkeämpää on saada avainhenkilöt saman katon alle ja mahdollisimman hyvän keskusteluyhteyden päähän toisistaan”, Antila toteaa.
Tietohallintojohtajan mukaan ulkoistamisen tuomat hyödyt pitää arvioida tarkasti ennen sitä koskevien päätösten tekemistä.
”Aivan turhaan eivät pankit ja vakuutusyhtiöt ole vetäneet järjestelmäkehitysosaamista takaisin sisään omiin organisaatioihinsa. He huomasivat kohtuullisen nopeasti, että mitä kompleksisemmassa ympäristössä toimitaan, sitä lyhyempi ketju tulee olla tuoteomistajien ja koodarin välillä”, Antila summaa.
”Peruslähtökohtana on, että kaaosta ei voi ulkoistaa. Jos jotain ulkoistetaan, olisi sen oltava ensin itsellä äärimmäisen hyvin hallussa”, hän jatkaa.
Myös osa maanmittauslaitoksen tietotekniikkapalveluiden laskentakeskuksesta siirtyy uuteen Ruokavirastoon.
Mavin ylitarkastaja Sari Honkola näkee Mitpan ja Mavin limittymisessä paljon myönteistä.
”Mitpan ja Mavin eriytyminen on ollut haaste esimerkiksi Hyrrä-palveluiden toimivuuden kannalta. Vahvana oletuksena on, että mahdollisiin ongelmiin pystytään paremmin puuttumaan uudessa rakenteessa”, Honkola kiteyttää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
