Välikoskien tilalla on ikkuna auki broilerhalliin - "vierailijatkin näkevät, millaista tuotanto on"

Broileritilojen hygieniavaatimukset ovat vielä paljon tiukemmat kuin muissa tuotantosuunnissa. Kuvaaja pääsi Anu-Maarit Välikosken mukana broilerihalliin suojavarusteissa tautisulun läpi. Kuva: Kari Salonen

Välikosken tilan untuvikot olivat vierailupäivänä kahden päivän ikäisiä. Kuva: Kari Salonen

Pirkanmaa on jo vuosikymmeniä ollut yksi Suomen kolmesta broilerintuotantokeskittymästä Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan ohella. Itse asiassa broilerin tie suomalaisten lautasille alkoi juuri Pirkanmaalta, Kangasalaan nykyisin kuuluvalta Sahalahdelta sekä Valkeakoskelta.

Vuosien mittaan broilerintuotttajien määrä on vähentynyt, mutta samalla yksikkökoot ovat kasvaneet.

Mänttä-Vilppulassa sijaitsevalla Välikosken tilalla broilerihallien määrä on kasvanut yhdestä neljään sen jälkeen, kun ensimmäiset broilerit tulivat tilalle vuonna 1978. Uusin halleista otettiin käyttöön viime syksynä.

Välikosken tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos toissa vuonna. Silloin tilan 16. isäntäparina aloittivat Anu-Maarit ja Tuomas Välikoski.

Vaikka Välikosken tila ei olekaan Anu-Maaritin kotitila, broilerintuotanto oli hänelle tuttua jo lapsuudesta saakka. Hän on kotoisin vain muutaman kilometrin päästä – niin ikään broileritilalta.

Sitä isännöivät vielä Anu-Maaritin vanhemmat, mutta sukupolvenvaihdoksesta on jo käyty keskusteluja.

Jatkossa Pohjois-Pirkanmaan broilerintuotanto keskittyykin Välikoskien harteille. Kokonaisuutena maakunnassa tuotannon painopiste on tänä päivänä Sahalahden broileriteurastamon ympäristössä, Kangasalla ja Pälkäneellä.

Anu-Maarit Välikoski ottaa meidät, kuvaajan ja toimittajan, vastaan uusimman hallin päätyyn rakennetussa taukotilassa.

Taukotilasta avautuu näkymät kolmeen suuntaan. Kahteen suuntaan näkyy idyllistä pirkanmaalaista maisemaa peltoineen, niitä halkovine maanteineen ja taustalla pilkottavine järvineen. Tien toisella puolella on tilan päärakennus ja samassa pihapiirissä sijaitseva entinen sikala, josta eläimet lähtivät vuonna 2004.

Katse kohtaa ikkunan myös, kun kääntää selkänsä maaseutumaisemalle. Taukotilasta on ikkunan kautta näkymä myös broilerihalliin.

Koska taukotila sijaitsee rakennukset toisessa kerroksessa, jalkojen juureen levittäytyy näkymä laajalle turvekentälle, jossa vipeltää parvittain kahden päivän ikäisiä untuvikkoja.

Ikkunan ainoa tehtävä ei ole toimia tarkkailupaikkana talon omalle väelle.

”Broilerituotannossa hygieniavaatimukset ovat niin tiukat, että tuotantoa on vaikea esitellä käytännössä siitä kiinnostuneille. Ikkunan kautta vierailijatkin näkevät, millaista broilerintuotanto on ja mitä broilerihallissa tapahtuu”, Anu-Maarit Välikoski kertoo.

Välikosket kokevat kuluttajatyön erittäin tärkeäksi osaksi omaa työtään. He esittelevät omilla kasvoillaan tilansa tuotantoa Atrian nettisivuilla ja käyvät myös kertomassa tuotannosta pääkaupunkiseudun ja Tampereen ruokakaupoissa.

”Sillä on todella suuri merkitys, että pystyy kertomaan tuotannosta suoraan kuluttajalle. Itse, ilman välikäsiä”, Anu-Maarit korostaa.

Välikosken tila ei edusta Pirkanmaalle omaleimaista tuotantoa vain broilerin osalta. Tilalla on myös kasvinviljelyä, ja yhtenä kasvina kierrossa on tattari.

Noin kolmannes Suomen tattarista viljellään juuri Pirkanmaalla.

Itse asiassa agronomin tutkinnon Helsingin yliopistossa suorittanut Anu-Maarit on tattarintuotannossa vielä suuremmallakin panoksella: hän on oman tilan töiden ohessa tehnyt tattarinviljelyn kehittämishanketta Keskisen Mylly Oy:lle ja Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunnalle.

”Broilerin tavoin tattari on monellakin tapaa nyt hyvässä myötätuulessa. Gluteenittoman ruokavalion lisääntyminen on kasvattanut sen kysyntää. Käytännössä markkinoille mahtuu kaikki, mitä tuotetaan. Lisäksi se sopii erittäin hyvin monipuolistamaan tilan kuin tilan viljelykiertoa.”