Viljelijät toivovat nyt poutasäätä
Sadetta on tullut viime viikkoina runsaasti eripuolilla maata. Vielä kasvustoille ei ole aiheutunut vahinkoa, mutta nyt toivotaan poutaa. Kosteus on nostanut kasvitautiriskit korkealle.
Ilpo Ulvinen teki perunan ruttoruiskutuksia maanantaina Lapualla. Kuva: Jyrki Johannes TervoKurkelan tilan vanha isäntä Pertti Seppä Muhoksen Soson kylältä esittelee tilan peltoja mielellään, sillä viljat ja nurmet ovat kasvaneet tänä vuonna huomattavasti viime vuotta paremmin.
”Ihan kohtalainen sato tulee varmasti, jos nyt pysyy poutana”, Seppä arvioi.
Sadetta on tullut pari–kolme viikkoa paikoin runsaastikin.
”Ei liikaa, mutta enää ei kaivata vettä. Muuten tulee takapakkia, vilja lakoontuu.”
Myös Etelä-Karjalassa on satanut alkukesän aikana harvinaisen paljon, mutta kasvustot eivät ole kärsineet.
Koskaan tämän tilan pidon aikana ei ole tullut yhtä paljon vettä tähän mennessä, kertoo Seppo Terävä Rautjärven Kangaskoskelta.
Kaksi vuotta sitten tilan seuraavalle sukupolvelle siirtänyt Terävä on pitänyt tarkkaa kirjaa sademääristä kauan. Tänä vuonna toukokuussa satoi optimaalisesti 55 milliä, minkä ansiosta kasvustot ovat taajoja. Kesäkuussa vettä tuli 107 milliä ja heinäkuussa 12.7. mennessä jo 104 milliä.
Lapualaiselle tärkkelysperunan viljelijälle Ilpo Ulviselle maanantain poutasää tuli kuin tilauksesta. Hän sai tehtyä ruttoruiskutuksissa toisen kierroksen ennen kuin saderintama vyöryi Etelä-Pohjanmaalle.
”Kyllä ruttopaine on kova, kun on kosteaa yötä päivää eivätkä penkit tuuletu enää.”
Sateita on tullut Lapualla runsaasti, mutta ei vielä vahingoiksi asti.
”160 milliä on tullut juhannuksen alusajan jälkeen”, Ulvinen arvioi tiistaina.
Sateita jouduttiin kesäkuussa jo odottelemaan. Juhannuksen aikana perunapelloilla alkoi jo olla huolestuttavan kuivaa.
Varsinais-Suomessa viljat ovat tulleet tähkälle totuttua aiemmin, mutta kirvojen levittämää kääpiökasvuviroosia esiintyy runsaasti etenkin kauralla, kertoo kasvintuotannon asiantuntija Jarmo Pirhonen Pro Agria Länsi-Suomesta.
Öljykasveja ovat vaivanneet tuholaiset. Suotuisat ilmavirtaukset ovat tänä vuonna kasvattaneet varsinkin kaalikoiden määrää. Kaalikoit ovat aiheuttaneet ongelmia myös vihannesviljelijöille. Porkkanoissa on havaittavissa kemppivioituksia.
Viime aikojen sateinen ja lämmin sää on edistänyt nurmien kasvua. Säilörehun toisesta sadosta uskotaan muodostuvan ensimmäistä suurempi.
Lämpimät ja kosteat olosuhteet lisäävät myös tautipainetta. Olot ovat Pirhosen mukaan otolliset punahomeiden kehittymiselle.
Pohjois-Karjalassa osa karjatiloista aloittaa toisen säilörehusadon korjuun jo tällä viikolla.
”Se on poikkeuksellisen aikaista”, toteaa siemenviljelytarkastuksilta maanantaina tavoitettu kasvintuotannon asiantuntija Kaisa Matilainen Pro Agria Pohjois-Karjalasta.
Osa korjasi ensimmäisen säilörehusadon Itä-Suomessakin jo toukokuussa, mikä oli ennennäkemätöntä.
Ensimmäinen sato oli monella tilalla määrältään heikko, mutta laadultaan hyvä. Timotein kasvurytmi pakotti korjuun aikaiseksi. Nyt toisesta sadosta odotetaan määrältään parempaa.
Moni kahteen säilörehusatoon valmistautunut tila saattaa tänä vuonna tehdä myös kolmannen niiton, kun toinen sato valmistuu näin aikaisin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
