Yksimahainen lehmä lypsää mustikkamaitoa

Kaupunkilaistytöksi itseään kuvaileva Diana Selkälä on Maatalous-metsäylioppilaiden liiton puheenjohtaja. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan koetilan lehmät ovat tulleet tutuksi opintojen myötä. Kuva: Jaana Kankaanpaa

Energiapaju on korjuukypsää ja täysautomaattinen korjuuketju rullaa kohti viljelyksiä.

Viljelijä seuraa kolonnan matkaa tilan komentokeskuksen monitoreista.

Toisesta ruudusta näkyy, miten navetassa osa lehmistä rouskuttaa tyytyväisenä hyönteisistä tehtyä rehua.

Kaupunkilaisten nimikkolehmät somissa pannoissaan jonottavat lypsyrobotille. Ostajia on pihalla jonoksi asti, sillä tänään on tarjolla todellista superfoodia: lypsylämmintä mustikkamaitoa.

"Tulevaisuuden lehmä ei enää ole märehtijä. Se on jalostettu yksimahaiseksi, koska näin se on tehokkaampi", sanoo Kaskisista kotoisin oleva Diana Selkälä. "Lehmät ovat suurempia ja lypsävät entistä enemmän. Ja vetimiä on kymmenen."

Maitoa maustetaan meijerin sijaan jo tilalla rehujen avulla. Mustikkamaidon lisäksi saadaan esimerkiksi hiilihapotettua tai C-vitaminoitua juotavaa.

Kuluttajia moinen meno ei juuri hetkauta, koska he ovat tulevaisuudessa vieraantuneita luonnosta ja eläimistä.

Selkälä toivoo, että 50 vuoden kuluttua Suomessa on edelleen yli tuhat maitotilaa, joilla on keskimäärin 1 250 lehmää.

"Näemme hyvin pienien maitotilojen uuden tulemisen, ne erikoistuvat esimerkiksi tuottamaan mustikkamaitoa."

Kotieläintiedettä maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa opiskeleva Selkälä jatkaa pohdintaa.

Saparollinen sika on Suomen valtti, joita tulevaisuudessa on kaksin kappalein.

Sianlihan päälle kertyy jälleen läskiä, koska kärsäkkäille syötetään kotitalousjätettä kuten ennen vanhaan. Samalla ruokahävikki ongelma kutistuu.

Broilerit puolestaan ovat entistä suurempia ja virkeämpiä, mutta niiden jalat on jalostettu kestämään lintujen painoa entistä paremmin.

Ihmiset haluavat puhdasta ja aitoa ruokaa, jo siksi, että ylipaino-ongelman ratkaisemiseksi pitkälle prosessoidusta ruuasta halutaan eroon. Selkälä ei usko, että esimerkiksi keinolihan lyö kunnolla läpi.

Lämpenevä ilmasto ei suosi nykyisiä viljelykasvejamme. Niiden tilalla viljellään maissia, soijaa ja erilaisia papuja.

Ruista varten Lapissa on oma suojelualue, jotta perinteistä leipää riittää edelleen suomalaispöytiin.

Selkälä uskoo, että tulevaisuudessa kaikki viljelykseen kelpaava ala tuottaa jotain. Jos ei ruokaa niin esimerkiksi energiaa.

Suomalainen ruuantuotanto kasvaa ja kehittyy ulkomaisten rahoittajien turvin, koska nykyiset maapallon vilja-aitat kuivuvat ja aavikoituvat käyttökelvottomiksi.

Geenien muuntelu on tätä päivää, eikä se tulevaisuudessa häviä minnekään. Menetelmä ei kuitenkaan räjähdä hallitsemattomasti käsiin, vaan sitä valvoo oma järjestö.

Teknologia haukkaa maataloudesta työvaiheen toisena jälkeen, mutta robottivallankumoukseen Selkälä ei usko.

"Ihmisiä tarvitaan valvomaan koneita ja ennen kaikkea eläimiä. Aikaa jää kokonaisuuksien suunnitteluun ja yrityksen johtamiseen."

Juttu on julkaistu MT:n satavuotisjuhlalehdessä 26.10.