Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Lulucf-neuvottelut alkoivat – Ministeri vaatii muutoksia: Viron malli ristiriidassa Eurooppa-neuvoston kanssa

Metsä 13.10.2017

Emme voi tukea Viron esitystä, jos siitä koituu laskennallisia päästöjä, ministeri Tiilikainen sanoi.


Jaana Kankaanpää
"Antakaa Suomen toimia esimerkkinä kestävässä metsien käytössä", ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoi ympäristöministereiden neuvotteluissa.

Metsien käyttöä linjaava lulucf-laki huipentuu tänään perjantaina Luxemburgissa EU:n jäsenmaiden ministereiden ympäristöneuvostossa.

Viron laskentasäännöt kurittavat Suomea. Kompromissiesityksessä Suomi kärsii metsäpinta-alan pienentymisestä ja metsien hiilinielulaskennasta.

Suomen kokonaispäästövähennystavoite nousisi puheenjohtajamaan esityksen mukaan taakankajosektorilla 39:stä 57 prosenttiin. Suomi ei saisi kuitenkaan kompensoida näitä päästöjä metsien nieluilla.

"Tämä on ristiriidassa Eurooppa-neuvoston ohjeiden kanssa. Niiden mukaan jäsenvaltioiden osuuksien taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteista tulisi vaihdella 0-40 prosentin välillä", asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) totesi ministereiden kokouksessa tänään perjantaina.

"Tämä pitää ratkaista ennen kuin paketti hyväksytään. Maankäyttösektorimme on suuri nettonielu."

Puheenjohtajamaa Viro on luonut kompromissinsa pohjalle kompensaatiomallin, jonka avulla historiallisesta metsien käyttöasteesta voidaan poiketa.

Viro esittää, että jäsenmaiden metsien hiilinielu voisi pienentyä vertailujaksoon verrattuna 44 miljoonaa hiilidioksiditonnia 10 vuoden aikana ilman, että Suomen metsistä tulisi laskennallista päästöä. Tämä tarkoittaisi, että hakkuita voitaisiin lisätä Suomessa 4–5 miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Suomen hallitus on toivonut, että hakkuita kasvatetaan nykytasosta yli 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Perjantain keskusteluissa Suomi yrittää neuvotella itsensä korkeampaan kompensaatioluokkaan. Silloin se voisi hakata jatkossa enemmän ilman päästörasitetta. Korkeamman kompensaation luokassa ovat jo Viro, Latvia, Slovenia ja Itävalta. Ne saavat vähentää hiilinielujaan vertailujaksoon nähden Suomea suhteellisesti enemmän.

"Kompensaatioon tulisi saada sisällyttää myös menneisyyden metsäkadossa syntyneet päästöt", ministeri sanoi.

Jos Suomi pääsisi suurempaan kompensaatioluokkaan, se saisi pienentää vertailutasoon nähden hiili­nielujaan 117 miljoonaa hiilidioksiditonnia kymmenen vuoden aikana, 44 miljoonan sijaan. Silloin Suomi saisi hakata arviolta 10 miljoonaa kuutiometriä lisää vuodessa nykyisen viiden sijaan ilman laskennallista taakkaa.

Virkamieslähteiden mukaan Virolla on vahva tuki usealta jäsenmaalta, mikä aiheuttaa Suomelle merkittävää päänvaivaa neuvotteluissa.

"Päästöjen leikkaus on haaste meille kaikille. Pariisin sopimus vaatii päätöksiä, jotka sattuvat", Hollannin edustaja sanoi.

Jos Viron malliin ei saada muutosta, voi olla, että Suomi joutuu äänestämään sitä vastaan. Tätä ei kuitenkaan toivota, vaan Suomi aikoo yrittää juntata itselleen tärkeitä asioita esitykseen mukaan. Viro ei kuitenkaan toistaiseksi ole ollut valmis tekemään Suomen toivomia muutoksia ehdotukseen.

EU-komissiolla ja jäsenmailla on halu viedä maankäytön, sen muutoksen ja metsien lulucf-laki päätökseen perjantaina. Kolmikantaneuvottelut parlamentin, neuvoston ja komission kanssa alkavat heti neuvoston päätöksen jälkeen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit