Metsä

EU:sta tulevat hakkuurajoitukset voidaan korvata venäläisellä puulla – "Fiksumpaa kuin maksaa tyhjästä"

Metsä 16.10.2017

Huonoimmillaan Suomessa jätetään hakkuita tekemättä ja tuodaan tilalle puuta ulkomailta, jos EU pitää päänsä hiilinieluasiassa, arvioi Boreal Bioref Oy:n Heikki Nivala.


Markku Vuorikari
Venäläistä puuta kuljetettiin Suomeen 2000-luvulla runsaasti, enimmillään 17 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Jos Euroopan unioni rajoittaa ilmastopolitiikalla Suomen hakkuita, puuta käyttävän teollisuuden ei tarvitse jäädä surkuttelemaan tilannetta. Puuta on ennenkin tuotu mittavia määriä Venäjältä, enimmillään 17 miljoonaa kuutiota vuonna 2005.

"Onko EU:ssa kerrottu, että meillä on tuhat kilometriä rajaa Venäjän kanssa? Venäläiset eivät varmasti tule omalta osaltaan hyväksymään tämän tyyppisiä päätöksiä. Huonoimmassa tapauksessa Suomessa jätetään hakkuita tekemättä, meidän metsiemme tila heikkenee ja vastaava puumäärä tuodaan Suomeen muualta", sanoo Kemijärvelle biojalostamoa suunnittelevan Boreal Bioref Oy:n toimitusjohtaja Heikki Nivala.

"Tämä tekee EU:n linjasta vielä älyttömämmän."

Hänen mielestään ei voida olettaa, että metsäteollisuus pistäisi kiinni kannattavaa tuotantoa EU:n hiilinielupäätöksen vuoksi. Esimerkiksi Kemijärven investointipäätökseen EU:n päätös ei vaikuta mitenkään, hän sanoo.

Luonnonvarakeskuksen professori Antti Asikainen on Nivalan kanssa samaa mieltä siitä, ettei Venäjä varmastikaan tule sitoutumaan sellaiseen päästökauppajärjestelmään, jota EU rakentaa.

Jos Suomi joutuu lopullisessa päätöksessä maksumieheksi, Venäjän tuonnin lisääminen on Asikaisen mielestä realistinen vaihtoehto.

"On kansantaloudellisesti paljon fiksumpaa lisätä puuntuontia Venäjältä muutamalla miljoonalla kuutiolla kuin maksaa tyhjästä ilmasta."

Hänen mielestään Suomessa kannattaa joka tapauksessa tähdätä määrätietoisesti oman kestävän puuntuotannon kasvattamiseen. Avainasemassa on lannoitusten lisääminen.

"Lannoitusohjelma pitäisi pystyä toteuttamaan niin, ettei vesistökuormitus kasva. Tuhkan kierrätys olisi erittäin tehokas tapa lisätä puuston kasvua."

Lopullista päätöstä maankäytön ja metsätalouden lulucf-laista ei EU:ssa ole vielä tehty. Lainsäädäntöprosessi jatkuu neuvoston, komission ja parlamentin välisissä neuvotteluissa heti tällä viikolla. Laki halutaan reippaalla aikataululla valmiiksi. Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) toivoi viime viikon lopulla, että jatkoneuvotteluissa Suomen kantaa voitaisiin vielä parantaa.

Suomelle takaisku metsien lulucf-laissa: Metsien hakkuista päästötaakka

Aiheeseen liittyvät artikkelit