Metsä

Luken professori arvioi: Suomelle lisähakkuista koituva päästöoikeuksien hinta 50 miljoonaa vuodessa

Metsä 16.10.2017

Jos EU-neuvoston perjantainen linjaus toteutuisi, Suomi joutuisi maksamaan lisähakkuista kompensaatiota noin 50 miljoonaa euroa vuosittain.


Kankaanpää Jaana
Suomi on suunnitellut lisäävänsä metsien hakkuita merkittävästi lähivuosina.

Useat tahot ovat viime kuukausina arvioineet, kuinka suuren kustannuksen Suomen kannalta epäedullinen päätös EU:n lulucf-laissa voisi aiheuttaa. Suomelle mahdollisesti koituvan maksun suuruus muodostuisi päästöoikeuksien hinnasta ja metsien hakkuumäärästä.

MT pyysi Luonnonvarakeskuksen professoria Antti Asikaista arvioimaan, millaiseksi Suomelle koituva kompensaatiomaksu muodostuisi perjantaina tehdyn Euroopan neuvoston linjauksen perusteella. Suomi sai perjantaina neuvoteltua 54 miljoonaa hiilidioksiditonnia joustoa metsiensä käyttöön.

Tämä ei kuitenkaan riitä. Jos hakkuut halutaan nostaa suunniteltuun 80 miljoonaan kuutioon, tarvittaisiin vielä 50 miljoonaa hiilidioksiditonnia lisää joustoa.

Asikainen arvioi, että perjantain linjauksen perusteella Suomen suunnittelemat 80 miljoonan kuution hakkuut aiheuttaisivat 50 miljoonan kustannuksen vuodessa.

Hän käytti laskelmassaan hiilidioksiditonnin hintana 10 euroa tonnilta.

Teollisuuden etujärjestö EK arvioi kesällä, että Suomi voisi pahimmassa tapauksessa joutua ostamaan päästö- tai nieluoikeuksia 300 miljoonalla eurolla vuosittain.

EK käytti näissä laskelmissaan 30 euron hintaa, mutta Asikaisen mukaan maankäyttösektorilla hinta tullee olemaan alhaisempi kuin muussa päästökaupassa. Suomi on myös saanut neuvoteltua ehtoja lisähakkuiden kannalta suotuisammiksi syksyn aikana.

Arvioissa on valtavia eroja, sillä elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) puhui kesällä 10–20 miljoonan euron kustannuksista vuodessa. Hinta-arviot ovat kirjaimellisesti pelkkiä arvioita, koska tulevaisuuden todellista hiilidioksiditonnin hintaa tai hakkuiden määrää ei vielä tiedetä.

Lisäksi tilanne elää yhä, sillä Suomi yrittää edelleen neuvotella lisää joustoa ehtoihin.

Sitäkään ei vielä tiedetä, kenen maksettavaksi lasku lankeaisi. Kemijärvelle biojalostamoa suunnittelevan Boreal Bioref Oy:n toimitusjohtaja Heikki Nivala toteaa, että vastuun kantajien pitäisi löytyä siltä puolelta pöytää, missä sopimusten tekijät eli poliitikot istuvat.

”Yleensä näitä asioita on katsottu niin, ettei yksittäinen toimiala ole joutunut kohtuuttomaan tilanteeseen.”

Asikainen totesi MT:lle, että jos Suomelle koituu maksettavaa lisähakkuista, viisaampaa olisi hillitä hakkuita ja tuoda tarvittava lisäpuumäärä esimerkiksi Venäjältä kuin ryhtyä maksamaan kompensaatiomaksuja.

Lue myös:

Lisähakkuista Suomelle koituva EU-lasku voi paisua miljardiin euroon –"Tähän ei pitäisi joutua"

Aiheeseen liittyvät artikkelit