Metsähallituksen ja ympäristöjärjestöjen hakkuukiista vaarantaa myös yksityisten puukaupat Oulujärvellä
Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton arvostelemat valtion hakkuusuunnitelmat saattavat karkottaa puunostajia myös yksityismailta.
Kuoston saarella metsää omistavan Tuija Palosaaren mielestä on kohtuutonta, että yksityisiä perhemetsänomistajat joutuvat kärsimään Metsähallituksen ja luontoväen välisestä kiistasta. Palosaari kuvattiin torstaina Keminmaassa. Kuva: Pekka FaliOulujärven Kuoston saaressa metsää omistavat yksityishenkilöt ovat joutuneet hankalaan tilanteeseen Metsähallituksen ja luontojärjestöjen kiistan vuoksi.
Saarella on valtion lisäksi seitsemän yksityistä maanomistajaa, joista viisi on suunnitellut hakkuita yhdessä Metsähallituksen kanssa.
Hakkuut on järkevää tehdä samaan aikaan, sillä metsäkoneiden ja korjatun puun kuljetus veden yli on kallista.
Metsähallitus viivytti hakkuiden aloitusta Oulujärven Kaarresalon ja Kuoston saarissa luontojärjestöjen nostaman kohun vuoksi.
Metsänhoitoyhdistys Rokua-Paljakan toiminnanjohtajan Jukka Kauppisen mukaan yksityismetsänomistajien ei ole logistisesti kannattavaa tehdä hakkuita yksin.
"Perinteisesti hakkuita on tehty yhdessä Metsähallituksen kanssa – viimeksi 12 vuotta sitten", Kauppinen kertoo.
Vaikka hakkuut pääsisivätkin käyntiin, Kauppisen mukaan on epävarmaa, löytyykö kuitupuulle enää ostajaa.
"Jos jollain saarella on suojelukiista, kuiduttava teollisuus ei osta puuta koko alueelta", hän kertoo.
"Kiista pitäisi saada ratkaistua, sillä alueella on tärkeitä ensiharvennuskohteita, jotka pitää saada hoidettua."
Metsäkiistaa yrittää omalta osaltaan ratkaista tutkijaryhmä Jyväskylän yliopistosta.
Dosentti Panu Halme sekä tutkijat Tuomas Aakala ja Anna Oldén vierailevat omalla kustannuksella Kuoston ja Kaarresalon metsissä loka–marraskuun vaihteessa.
Kolmen päivän retken perusteella he arvioivat hakattavaksi suunniteltujen metsien ikää ja luonnetta – perusteelliselle luontokartoitukselle ei ole tällä aikataululla mahdollisuuksia, tutkijat sanovat.
"Meillä ei ole suunnitelmissa varsinaisesti ottaa kantaa siihen, voiko näitä kyseessä olevia metsiä hakata vai ei. Toivomme tietysti, että havaintomme auttavat kiistan ratkaisemisessa”, Halme sanoo tiedotteessa.
Metsähallitus odottaa tätä arviota ennen kuin tekee päätöksen hakkuiden aloittamisesta.
Stora Enso Metsän yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila sanoo MT:lle, että yhtiö haluaa niin ikään odottaa tutkijaryhmän arviota ennen kuin yhtiö päättää, ostaako se puuta Oulujärven kiistellyiltä saarilta.
Yhtiö kannustaa sidosryhmiä keskusteluun ja odottaa kiistellyillä alueilla keskustelun päättymistä.
"Metsänomistajan oikeusturva on kuitenkin huomioitava, ettei perusteetta synny alueita, joista puuta ei voi ostaa", Kallio-Mannila toteaa.
Hän ei kommentoi kysymystä, ovatko luontojärjestöt saamassa tavoitteensa, saarihakkuiden pysäyttämisen, läpi.
Kallio-Mannilan mukaan päätös puun ostamisesta tietyiltä alueilta lähtee yhtiön omasta politiikasta, ei esimerkiksi asiakkaiden vaatimuksesta.
"Yleisesti herkät kohteet arvioidaan tapauskohtaisesti", hän toteaa.
Kajaanilainen Maire Rautiainen omistaa Kuoston saaresta 13 hehtaaria metsää. Hän on kovin harmissaan, että saarihakkuut ovat jäissä Metsähallituksen ja luontoväen välisen kiistan vuoksi.
"Iän kaiken yksityiset metsänomistajat ovat hoitaneet saarimetsiä kuin omia lapsiaan", Rautiainen sanoo.
Hakkuut ovat olleet maltillisia.
Rautiainen on itse joutunut maksamaan metsäpalstastaan suuret lahjaverot ja hänen äitinsä aikanaan perintöverot. Siksikin hakkuutuloilla on merkitystä kulujen kattamisessa.
Metsien arvo on määritetty hakkuumahdollisuuksien mukaan. Jos puulle ei löydy ostajaa, arvo on olematon.
Torniolainen Tuija Palosaari omistaa sukulaisineen noin sata hehtaaria metsää Kuoston saaresta.
Hänen mielestään luontojärjestöt syyllistyvät populismiin viestinnässään.
Kuoston saaressa on viimeksi hakattu vuonna 2005. Hoitotyöt ovat alan ammattilaisten suunnittelemia.
"Metsää hoidetaan hallitusti ja suunnitelmallisesti metsää kunnioittaen", Palosaari painottaa.
Lue myös:
Metsähallitus ei kiirehdi Oulujärven hakkuita – odottaa "metsärauhantekijän" inventointia
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
