Metsä

Suomalainen metsäosaaminen pyrkii eurooppalaiseen kärkeen – Metsäntutkimuksessa vielä kovempi tavoite: Maailman kärki

Metsä 13.11.2017

EU-komissio valmistelee omaa biotalous­strategiaansa. Suomi toivoo, että metsät saisivat suurempaa jalansijaa maatalouden rinnalla.


Sami Karppinen
Metsä Groupin uusi Äänekosken biotuotetehdas on tunnettu myös EU:n sydämessä Brysselissä.

Liikevaihtoon suhteutettuna Suomi on Euroopan seitsemänneksi aktiivisin bio­talouden edistäjä ja fossiilisten materiaalien korvaaja, kertoo Euroopan biopohjainen tutkimus- ja innovaatiokokonaisuus Bio-­Based Industries Joint Undertaking (BBI JU).

”Suomea edellä ovat Saksa, Italia, Espanja, Ruotsi, Britannia ja Ranska”, BBI JU:n toimitusjohtaja Philippe Mengal selventää.

Mengal mainitsee suomalaisen biotalouden tähtenä Metsä Groupin, jonka uudella Äänekosken tehtaalla hän itsekin kertoo vierailleensa.

”Käytän Suomea usein esimerkkinä kertoessani muille biopohjaisista innovaatioista. Suomi on unelmien maa, kun puhutaan metsistä saaduista materiaaleista ja niiden hyödyntämisestä. Metsä Group on oiva esimerkki, kuinka puusta tehdään muutakin kuin paperia ja sellua”, Mengal suitsuttaa.

Euroopan komissio valmistelee unionin biotalousstrategian väli­arviota, joka julkaistaan ensi torstaina. Yksi EU:n biotalous­strategian keskeisimmistä konkreettisista toimista on ollut biotalouden julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus.

Sen pohjalle luotu BBI JU yhdistää yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Tavoitteena on ollut luoda biomassoihin perustuvaan biotalouteen uutta tietämystä ja kasvua.

Mengal uskoo Suomessa metsien olevan ratkaisu fossiilisiin polttoaineiden korvaamiseen ja uusiin sovelluksiin, kuten tekstiilikuitujen kehittämiseen.

Samalla sektori luo Eurooppaan tuloja ja työpaikkoja.

”Suomessa biotalouden kasvavat työpaikat keskittyvät erityisesti maaseudulle”, Mengal sanoo.

Euroopan komission väli­arvion odotetaan ottavan kantaa metsien rooliin eurooppalaisessa tutkimus- ja innovaatiokehityksessä. Suomen luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimus­ylijohtajan Johanna Buckertin mielestä metsien painoarvo EU:ssa on vielä turhan vähäinen.

Biotalous Euroopassa tarkoittaa maataloutta ja ”sinistä biotaloutta”, kuten vesiä ja kalastusta.

”Maataloudella on täällä selvä rooli, mutta metsät ovat toistaiseksi olleet pienellä painoarvolla. Haluamme viestiä paikallisille, että meiltä saa metsiin parasta tutkimustietoa, ja että olemme käytettävissä”, Buckert sanoi keskiviikkona Brysselissä Luken järjestämässä tilaisuudessa.

BBI JU:n budjetti on 3,7 miljardia euroa. Siitä miljardi tulee komissiolta ja 2,7 miljardia euroa teollisuudelta. Budjettia käytetään tutkimukseen ja innovointiin.

Suomi on aktiivisesti mukana toiminnassa. Kaikista 65 nyt meneillä olevista projekteista, kolmanneksella on suomalainen jäsen ja lisää on vireillä. Biopohjaisten innovaatioiden ohella Itä-Suomen yliopistolla ja Lukella on menossa useita EU-hankkeita, jotka liittyvät muun muassa puun korjuun kehittämiseen, metsäinventointeihin ja paikkatietoon.

”Haluamme olla metsäntutkimuksessa maailman kärkeä ja halutuin akateeminen kumppani”, Itä-Suomen yliopiston professori Jyrki Kangas kertoo.

Luke ja Itä-Suomen yliopisto järjestivät Brysselissä viime keskiviikkona tilaisuuden EU:n asiantuntijoille ja päättäjille.

Tarkoitus oli viestiä, mihin suomalainen metsä pystyy.

Europarlamentaarikko Mia-­Petra Kumpula-Natrin (sd.) mielestä EU tarvitsee puupohjaisia sovelluksia, kuten vaatekuituja. Ne vastaavat globaaleihin haasteisiin ja voivat helpottaa esimerkiksi vesi­pulaa.

Keskustelun tulisi pysyä Kumpula-Natrin mukaan globaalilla tasolla eikä keskittyä yksittäisten lainsäädäntöjen yksityiskohtiin. Hän nosti Luken ja Itä-Suomen yliopiston järjestämässä tapahtumassa esimerkin veden käytöstä.

”Farkkujen valmistaminen vie 7 000 litraa vetää. Jos ne tehdään puusta, vettä tarvitaan vain kolmannes siitä. Pariisin sopimuksen tavoitteisiin pääsemiseksi meidän tulisi kannustaa entistä enemmän fossiilisten materiaalien korvaamiseen biopohjaisilla.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit