Metsä

Venäläinen hake lämmittää Vekaranjärven varuskuntaa Kouvolassa

Metsä 29.11.2017

Itärajan takaa tuotua haketta poltetaan monissa voimaloissa Itä-Suomessa, MT:n tietojen mukaan myös Vekaranjärvellä. Vapo ei myönnä eikä kiellä, että se hankkisi varuskunnan lämpövoimalaan haketta Venäjältä.


Jukka Pasonen

Tuontihaketta paloi energiantuotannossa Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan noin 0,4 miljoonaa kuutiometriä sekä viime että toissa vuonna. Haketta polttoon Suomeen tuodaan lähinnä Venäjältä.

Yliaktuaari Esa Ylitalo Lukesta arvioi, että energiahakkeen tuonti säilyy tänä vuonna jokseenkin parin viime vuoden tasolla eli jää selvästi alle kymmeneen prosenttiin metsähakkeen kokonaiskäytöstä. Kuluvaa vuotta koskevia laskelmia ei vielä ole tehty.

Luke arvioi energiahakkeen tuontimäärän yhdistelemällä ja vertailemalla Tullin, Tilastokeskuksen ja Luken ulkomaankauppaa sekä puun ja energian käyttöä koskevia tilastoja, sillä erillisiä tilastoja ei tuontipuun energiakäytöstä ylläpidetä.

Fortumista kerrotaan, että puupolttoaineen käyttö vaihtelee vuosittain. Viime vuonna Joensuussa, Järvenpäässä ja Espoon Kivenlahdessa puuta paloi noin 675 000 kuutiometriä, mistä 18 prosenttia eli runsaat 120 000 kuutiometriä oli tuontia.

Maaseudun Tulevaisuuden tietojen mukaan venäläistä haketta poltetaan myös Kouvolassa Vekaranjärven varuskunta-aluetta lämmittävässä voimalassa.

Lämmöntuotantosopimus Vekaranjärven varuskunta-alueelle on valtionyhtiö Vapolla, joka on tehnyt 12 vuoden sopimuksen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa.

Vapo ei myönnä eikä kiellä, että se hankkisi Vekaranjärvelle haketta Venäjältä.

"Vapo Oy:n ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välisen sopimuksen salassapitomääräykset kieltävät kommentoimasta mitään, mikä koskee Puolustusvoimien kanssa tehtyä sopimusta", Vapo vastasi MT:n kysymykseen venäläisen hakkeen käytöstä Vekaranjärvellä.

Lämmöntuotantosopimuksen Vapo sai kilpailutuksen perusteella. Kilpailutuksen hoiti valtion omistama Senaatti-kiinteistöt yhdessä Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen kanssa. Senaatti-kiinteistöt hoitaa vastaavat kilpailutukset myös vankiloiden ja rajanylityspaikkojen lämmöntuotantoon.

Erityisasiantuntija Tomi Suomalainen Senaatti-kiinteistöistä sanoo, ettei polttoaineiden kotimaisuudesta ole vaatimuksia, eikä polttoaineiden kotimaisuusastetta näin myöskään seurata.

Sen sijaan Senaatti-kiinteistöjen kilpailutuksissa edellytetään, että kyseisissä pienenergiakohteissa uusiutuvista energialähteistä peräisin olevien polttoaineiden osuus on vähintään 70 prosenttia. Näin on myös Vekaranjärven varuskunta-aluetta koskevassa sopimuksessa.

"Suomellahan on kansallisia tavoitteita ja EU:n velvoitteet lisätä uusiutuvien käyttöä. Siksi olemme asettaneet näin korkean rajan uusiutuville", Suomalainen sanoo.

Vapon energiapuujohtaja Mikko Höykinpuro kertoo Vapon käyttävän puuta energiantuotannossa kaikkiaan 1,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Siitä tuonnin osuus on ollut vuosittain 10 000–30 000 kuutiometriä.

Kuopion Energian toimitusjohtajan Esa Lindholmin mukaan Kuopiossa venäläisen hakkeen osuus on pyörinyt 5–10 prosentin välillä.

"Viime vuonna käytimme haketta 390 000 kuutiometriä. Siitä venäläistä oli noin 30 000 kuutiometriä."

Lindholm laskee Kuopion Energian leikanneen tuontipolttoaineiden käytön vuoden 2010 noin 200 gigawattitunnista 100 gigawattituntiin, kun öljy on korvattu kotimaisella puulla ja turpeella.

Koko Suomessa metsähakkeen vuosittainen käyttö energiantuotannossa oli määrä nostaa 13,5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Jo nyt on varmaa, ettei tavoite täyty, sillä viime vuosina käyttö on jäänyt noin kahdeksaan miljoonaan kuutiometriin.

Sähkön hinnan lasku, polttoaineiden tarvetta vähentävät savukaasupesurit sekä leudot talvet, Lindholm luettelee syitä ennustettua pienempään metsähakkeen käyttöön.

"Kasvaneiden sahausmäärien ansiosta edullista kuorta ja purua on myös ollut paljon tarjolla", hän lisää.

Etelä-Savon Energian tuotantojohtaja Lasse Lahtinen kertoo, että Venäjältä on konsernille tullut vuosittain noin 18 000 kuutiometriä haketta eli viitisen prosenttia hakkeen kokonaiskäytöstä. Korkeimmillaan tuonti ylsi 28 000 kuutiometriin.

Etelä-Savon Energialla on kahden tytäryhtiön muodostama oma hankintaorganisaatio Venäjällä.

"Olemme halunneet varautua siihen, jos Suomeen syntyisi nopeasti biohiili-, pelletti-, bioetanoli- tai biodiesellaitoksia. Silloin polttoaineesta tulisi äkkiä niukkuutta", Lahtinen perustelee.

Aiheeseen liittyvät artikkelit