Metsä

Aarre: Tunnetko metsien mutantit? Erityisesti kuusella on paljon erikoismuotoja

Metsä 01.12.2017

Poikkeava puu kiinnittää metsässä liikkujan huomion. Erikoismuodosta puhutaan, kun poikkeavuus on saanut alkunsa perintötekijöissä tapahtuneesta muutoksesta.


Tuomo Kesäläinen
Turun yliopistossa työskentelevä Ari Karhilahti on kohdannut monia metsien kummajaisia. Mukuramännyn rungossa mukuroita voi olla harvassa tai vieri vieressä.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä työskentelevä luonnon tuntija Ari Karhilahti on kolunnut työnsä ja harrastustensa puolesta Suomen metsiä jo vuosikymmeniä.

Hän kertoo alkaneensa aikanaan valokuvata erikoisia kuusia mutta luopuneensa hankkeesta huomatessaan, miten monimuotoinen puu kuusi on.

Kaikilla puillamme esiintyy erikoismuotoja, mutta kuusella niitä on erityisen paljon.

Kuusi on uskomaton selviytyjä ja sopeutuja. Satavuotias kuusi voi olla paksuudeltaan kymmensenttinen tai metrinen.

Jotkin oudoista muodoista on helpompi havaita kuin toiset. Sen arvioiminen, onko kyseessä geneettinen erikoismuoto vai kasvuympäristön muovaama, on silmämääräisesti vaikeaa.

Erikoismuodosta puhutaan silloin, kun kyse on mutaatiosta eli muoto johtuu perimästä, ei kasvuympäristöstä. Joissakin tapauksissa myös kasvuympäristö on vaikuttamassa, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Teijo Nikkanen.

Erikoismuodot lisäävät metsien geneettistä monimuotoisuutta, mutta myös kasvuympäristön aiheuttamat poikkeavuudet ovat kiehtovia luonnonoikkuja.

Mistä tunnistaa kyhmykuusen, mukuramännyn tai pensasvisakoivun? Lue Aarteen juttu ja katso kuvat metsien mutanteista.

Aiheeseen liittyvät artikkelit